Toukokuussa uutisoitiin, että yli 100 kansanedustajaa oli allekirjoittanut lakialoitteen ruokahävikin pienentämiseksi. Lakimuutos määräisi yritykset ja julkiset keittiöt antamaan syömäkelpoisen hävikkiruoan hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi Ranskassa kauppojen pitää lahjoittaa myyntikelvoton ruoka eteenpäin sakon uhalla.
Päivittäistavarakaupat ovat alentaneet ainakin vuosikymmenen tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä. Parhaimmillaan prosenttitarralla varustetuilla ruoilla riittää päiväystä vielä viikon päähän. Lisäksi kaupat lahjoittavat syömäkelpoista jäteruokaa järjestöille jaettavaksi esimerkiksi ruokajonoihin.
Päivittäistavarakauppa ry, Kesko ja S-ryhmä kommentoivat lakialoitetta mediassa toukokuun aikana. Näiden tahojen edustajat pitivät lakialoitetta turhana sääntelyn lisäämisenä, koska hävikin pienentämiseen kiinnitetään jo nykyään niin paljon huomiota. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, ettei kaikilla paikkakunnilla ole sopivia ruokaa jakavia järjestöjä.
Kauppojen roskikset täyttyvät siis edelleen nahistuneista vihanneksista, syömäkelpoisista jugurteista ja leivonnaisista, jotka on valmistettu alle vuorokausi sitten. Jos elintarvikkeille annettaisiin mahdollisuus, ne taikoisivat itsestään sosekeittoja, pannukakkuja ja piirakkapohjia. Sen sijaan yhä useampi kauppa lukitsee roskiksensa dyykkaajien harmiksi. Dyykkaajat hyödyntävät ne tuotteet, joita kauppa ei voi tai halua lahjoittaa.
Dyykkaaminen itsessään ei ole rikos. Sen sijaan roskakatokseen murtautuminen voidaan katsoa vahingonteoksi ja jätteiden levittäminen rikkoo roskaamiskieltoa. Järkevä roskakulinaristi ei sotke paikkoja, koska ruokien levitteleminen pilaa dyykkausilmiön maineen.
Harrastajat jakavat kuvia saaliistaan Facebookin dyykkausryhmissä. Määrät näyttävät varsin kohtuullisilta, ja roskissukeltajat jättävät syötävää myös muille kaltaisilleen. Monet kertovat rahattomuudestaan, ja pyytävät muilta vinkkejä dyykkauspaikoista. Kaikki tietämäni dyykkaajat ovat opiskelijoita, työttömiä tai muuten vähävaraisia, joten jätteet menevät varmasti tarpeeseen.
Ruokakaupoissa hävikin pienentämiseen on kiinnitetty huomiota pitkään. Roskalaatikot nielevät uumeniinsa hyvää ruokaa myös julkisista laitoksista, ravintoloista ja kotitalouksista.
Suomalainen Resq club -yritys on kehittänyt mobiilisovelluksen, joka ohjaa nälkäisen edullisten herkkujen ääreen. Sovellus etsii käyttäjän läheltä ravintoloita ja kahviloita, jotka myyvät hävikkiannoksia tuntuvalla alennuksella. Myös esimerkiksi Tampereen yliopisto ja monet koulut kauppaavat lounaalta jäänyttä ruokaa edullisesti. Tällainen innovatiivisuus saisi levitä kaikkiin julkisiin laitoksiin. Mikseivät kaupatkin voisi laittaa hävikkituotteille reilua alennusta tai jakaa ilmaisia ruokakasseja?
Suomessa elää köyhyysrajan alapuolelle lähes 700 000 ihmistä. Päivittäistavarakaupat ja tukut heittävät ruokaa pois noin 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos hävikkivuoret ajatellaan HK:n sinisinä, jokainen köyhä saisi syötäväkseen melkein kokonaisen makkarapötkön päivittäin.
