– Siellä on kuoppia tiellä ysitiellä siinä Tuulan Tuvan jälkeen Turun suuntaan mennessä, oli ex-esimieheni päällimmäinen kommentti, kun aikoinaan kuuli, että olin nuoren perheeni kera muuttamassa Lempäälään.
Lempäälä oli itäsuomalaiselle toimituspäällikölle 1980-luvun lopulla tuttu vain ja ainoastaan sivuutettavana paikkakuntana matkalla Turkuun ja ruotsinlaivasatamaa. Ja sitä se oli varmaan aika monelle muullekin.
Itselläni ei ollut mitään hajua paikkakunnasta, kun päätimme ostaa osakehuoneiston paikallisen Rakennusiike Rauno Tuomisen rakentamasta rivitalokohteesta Moision Teollisuustieltä, nyk. Mosiolammentieltä.
Samoihin aikoihin tuon sattumuksen aikoihin Tampereella työskennelleen vaimoni kollega päivitteli, että olimme päättäneet muuttaa kaupungista Lempäälään – Siis sinne asti!
Vaikka Lempäälässä oli jo tuolloin tienposkissa ”Lempäälä on lähellä” -brändäyskylttejä, ei eteläistä naapurikuntaa kovin läheiseksi tuolloin edes Tampereella koettu. Motaria oli vain Kuljuun asti.
Muuttokeväänämme 1989 elettiin Lempäälän pitäjän 550-vuotisjuhlavuotta. Kunnan väkiluku taisi olla neljäntoista- ja viidentoistatuhannen välillä. Suurin ruokakauppa oli Matti Hopposen K-market, ”Matti-halli”, kunnan keskustassa. Alkoja oli yksi. Se sijaitsi kauppias Hannu Jutilan pyörittämän T-market Lemmikin vieressä nykyisen kuntosalin paikalla. Nimekkäin paikkakunnalta lähtöisin oleva urheilija oli Kisan pikajuoksija Ari Pinomäki. Hakkarin Kartano -ravintola avasi ovensa.
Vielä tuohon aikaan pieniä lähikauppoja oli tuhka tiheään, jopa haja-asutusalueilla. Moisiossa teimme pikkuostokset ”monttumarketissa”.
Tampereella töissä käyvä suuri väestönosa asioi pääsääntöisesti Koivistonkylän Euromarketissa. Palvelutarjonta on omassa kunnassa kehittynyt myöhemmin niin, että nyttemmin lempääläläisten eurot jäävät yhä useammin pyörimään omalle talousalueelle.
– Nyt meillä on kaikkea, huudahti Markantalossa tuttavaperheen äiti astuttuaan ensimmäistä kertaa sisään upouuden kauppakeskus Ideaparkin eteläpäädyn Euromarketiin.
Ei ole. S-ketjun Prisman ja S-marketien valtaamasta Lempäälästä puuttuu vielä Keskon lippulaiva K-citymarket. Lidlejä on kohta kaksikin, mutta minne cittari voisi sijoittua?
Nyt vietetään Lempäälän kunnan 150-vuotisjuhlavuotta. Oma olemiseni kunnan 150-vuotisesta historiasta kattaa vain 27 vuotta. Paljon on kuitenkin sinäkin aikana tapahtunut. Kehitys on ollut myönteistä.
Hiljaiseloa viettävästä maalaispitäjästä on kehkeytynyt merkittävä kaupallinen ja logistinen keskus.
Kun aiemmin (nuorta)väkeä Tampereelta kokosi Lempäälään vain Tuulan Tupa viikonloppuisin, Pirkanhovissa pysähtyy vuodessa pari miljoonaa matkustajaa. Ideaparkin kävijämäärä on vieläkin huikeampi.
Kunnan valtakunnallinen tunnettuus on entisajoista kohonnut aivan eri tasolle, kiitos muun muassa suurten rakennushankkeiden, paikkakunnalta ponnistavien julkkujen ja LeKi:n urheilumenestyksen.
Vuores rakentuu vain kuntarajan pohjoispuolella. Lempäälässä rakentamisen painopiste on Marjamäessä, toivottavasti pian yhä enemmän keskustassakin.
