Juhlakirja: Laukon  kartano – kuusi vuosisataa

Mahtikartanon kiehtovimmat tarinat

Laukon kylään alkoi muodostua asuinkartano, kun Laukkoon asettui asumaan Kurkien rälssisuku 1400-luvulla. Kuva: Erja Lempinen

Laukon kylään alkoi muodostua asuinkartano, kun Laukkoon asettui asumaan Kurkien rälssisuku 1400-luvulla. Kuva: Erja Lempinen

Sujuvaa ja viihdyttävää, mutta ei ihan kevyttä kesäluettavaa. 300-sivuinen historiikki painaa nimittäin lähes kaksi kiloa. Paitsi että 600-vuotias Laukon kartano avasi ovensa tänä vuonna suurelle yleisölle, kartanon historiasta ja nykypäivästä on tänä kesänä myös julkaistu juhlavuoden kunniaksi juhlakirja Laukko – Kuusi vuosisataa.

Kirjan soljuva tarina vie helposti mukanaan ja antaa samalla rautaisannoksen Pohjolan loistokartanon elämästä ja sen eläjistä kautta aikojen: ”Gabriel ja Christina muuttivat alkusyksystä 1661 Laukkoon. Hyvissä varoissa ollut isäntäväki toi mukanaan hovimestarin sekä yllin kyllin hovipalvelijoita, hevosia ja tavaravankkureita. Kreivitär Stenbock oli Laukkoon saapuessaan raskaana, joten pitkään asumattomana ollut päärakennus oli nopeasti muutettava mukavaksi ja edustavaksi kodiksi.  Christinan ja Gabrielin esikoinen menehtyi pian syntymän jälkeen. Vanhempien suru vaihtui seuraavana vuonna iloksi, kun nuori rouva synnytti terveen pojan, joka ristittiin isoisänsä mukaan Jöns Kurjeksi. Vauvan kastoi Vesilahden kirkkoherra Martin Stenius, joak risti kaikki pariskunnan Laukossa syntyneet lapset: Erik Gabrielin, Jönsin, Märta Beatan ja Knutin.”

Laukko - kuusi vuosisataa -juhlakirja on tutkimus kartanon menneistä ja nykyisistä merkkihetkistä. Kuva: Erja Lempinen

Laukko – kuusi vuosisataa -juhlakirja on tutkimus kartanon menneistä ja nykyisistä merkkihetkistä. Kuva: Erja Lempinen

Kirjan kirjoittaja kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija, Laukon kartanon omistaja Liisa Lagerstam avaa Laukko – Kuusi vuosisataa -kirjassa elävästi kotikartanonsa maineikasta menneisyyttä ja kokoaa yhteen Laukon historiallisia hetkiä. Samalla Laukon kartanon kustantama uutuus luo näkökulmaa koko Suomen historiaan. FT Liisa Lagerstam, s. 1973, on vanhempien aikojen kartanoelämään erikoistunut kulttuuri- ja taidehistorioitsija. Lagerstam on kirjoittanut kotikartanonsa historiasta aiemmin väitöskirjaansa pohjautuvan elämäkerran Laukon herra – Gabriel Kurki (1630-1712).

Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416, kun arkkidiagoni Juho Anundinpoika lahjoitti Laukosta saadun tulon Turun tuomiokirkon Pyhän Johanneksen alttarin ylläpitoon. Laukko-kirja seuraa kartanon alueen historiaa kronologisesti Kurkien Laukosta (noin 1450–1817) nykypäivään.

Lukija saa kuvaannollisesti seistä Laukon torpparihäätöjen jälkimainingeissa punaisten polttaman vanhan Laukon rauniolla ja seurata, kuinka Rafael Haarla rakentaa tuhkasta suuren suomalaisen historiakartanon.

 

Törngrenien ajalla (1817–1869) johtoteemaksi nousee Elias Lönnrotin, Elinan surman ja Kalevalan Laukko. Paronin ajalla (1872–1929) keskitytään kansallisten ja kartanollisten myrskyvuosien silminnäkijäkuvauksiin. Haarlojen Laukossa (1929–1968) kiintopisteenä on suuren suomalaisen historiakartanon ja uuden valkoisen kartanokylän rakentaminen.

Matkan varrella lukija kohtaa ensimmäiset Laukon peurat ja maineikkaat Laukko-hevoset. Lagerstamien Laukkoa (1968–) esittelevässä viimeisessä osiossa seurataan eritoten kirjoittajan isän Juhani Lagerstamin suurisuuntaisia hevostalous- ja kulttuurihankkeita:

Kirjailija Liisa Lagerstan toivoo juhlakirjan herättävän tutkijoiden ja taiteilijoiden kiinnostuksen Laukkoon. Kuva: Erja Lempinen

Kirjailija Liisa Lagerstan toivoo juhlakirjan herättävän tutkijoiden ja taiteilijoiden kiinnostuksen Laukkoon. Kuva: Erja Lempinen

”Houston ei ollut yksinäinen varsa. Kevättalvella 1988 Laukon kartanossa syntyi Houstonin lisäksi, Hawk, Hugo, Holly, Harmony, Harriet, Hamilton, Hamlet, Handy, Hans, Harry, Hazel, Heidi, Helen, Hellov, Henrietta, Henry, Hercules, Hero High, Honey, Huckleberry, Humphrey ja Hunter. Milo’s Daughterin orivarsa ei tehnyt erityistä vaikutusta. Laukon valmentaja Pekka Yli-Houhala kuitenkin uskoi derbyvoittajan pikkuveljeen ja valitsi Houstonin kartanolla vastikään perustetun ravikimpan, Laukon NMKY:n hevoseksi. Suomen ehkä kuuluisimpaan ravikimppaan lähti mukaan tusinan verran osakkaita, jotka kuuluivat tavalla tai toisella Laukon ja Lagerstamien lähipiiriin.”

Kirjailijalle Laukko-kirja merkitsee kartanon avaamista yhä useampien tutkijoiden ja taiteilijoiden kulttuurityölle.

– Kirjassa olen joutunut useimmiten jättämään syväanalyysit sikseen ja kiirehtimään ajassa eteenpäin. Suuri toiveeni on, että juhlakirja herättäisi tutkijoiden ja taiteilijoiden kiinnostuksen Laukkoon. Voisimme yhteisvoimin luoda tulevina vuosina uutta tietoa ja kulttuuria kauniissa kartanomiljöössä. Kulttuurikartanon näyttelyiden, julkaisujen ja seminaarien myötä erilaiset yleisöt pääsisivät heti tuoreeltaan tutustumaan uutta luovan kulttuurityön tuloksiin, Lagerstam toteaa.

Mittavaa teosta kuvittavat valokuvaaja Erja Lempisen  kauniit kuvat kartanomiljööstä. Kirja onkin paitsi historian tapahtumiin kurkistava tutkimus, myös valokuvateos nyky-Laukosta taideaarteineen. Graafinen suunnittelu on Susanna Raunion.

 

Per Brahen pidot (1638)

Kalalientä

Savustettua siikaa

Kokemänejoen nahkiaisia

Keitettyä lohta

Häränhäntälientä

Jäniksen paistia

Kylmää lintua (monta eri lajia)

Metsäkaurista

Hirvenpaistia

Käristettyä raavaanlihaa

Kokonainen metsäkarju

Lintupiirasta

Pähkinöitä

Hienoa kirsikkalientä

Munamaitoa

Hunajaviiniä

Kotitekoista paloviinaa

Rostockin olutta

Ranskalaista punaviiniä

Tulista Espanjan viiniä

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>