Niina Mayer ryhtyi yrittäjäksi ja muutti rohkeasti Mantereen tilan vuosisatoja vanhoja perinteitä.

Mantereen tilalla kohtaa maaseudun tulevaisuuden

Kaikki Mantereen tilan 90 hihglanderia on nimetty. Niina Mayer rapsuttelee Dolly-neitiä. Kuva: Ida Nieminen

Niina Mayer rapsuttelee Dolly-neitiä. Kaikilla Mantereen tilan 90:llä naudalla on nimi. Kuva: Ida Nieminen

Lempäälässä sijaitsevaa Mantereen luomutilaa luotsaava Niina Mayer, 29, saattaa päätyä maaseudun tulevaisuudeksi. Mayer osallistuu tänä kesänä Maaseudun tulevaisuuden ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton järjestämään kilpailuun, jossa etsitään nuorta ja innokasta ruoantuottajaa. Kilpailuun saivat pyrkiä alle 35-vuotiaat ruoantuottajat, jotka katsovat tulevaisuuteen ja toimivat myönteisenä esimerkkinä muille maatalousalasta kiinnostuneille.

Niina osti Mantereen tilan vanhemmiltaan vuosi sitten miehensä Philipp Mayerin kanssa. Niinan suku on omistanut tilan yli 300 vuotta, ja hän on asunut siellä lapsuutensa ja nuoruutensa.

Mayerit halusivat muuttaa maatilan arvoilleen sopivaksi, joten he luopuivat lypsylehmistä ja hankkivat laitumille ylämaankarjaa. He alkoivat kasvattaa jo vuonna 2012 munivien kanojen kukkoja luomumenetelmin. Lisäksi pariskunta luomuviljelee rehuksi härkäpapuja ja ruokaviljaksi esimerkiksi kauraa ja ruista.

– Tilalla tekemämme uudistukset ovat hyvin vahva kannanotto ekologisten ja eettisten aatteidemme puolesta, Niina sanoo.

Maatilan ihmisten ja eläinten onnellisuus heijastuu Mayereiden mielestä suoraan tuotteisiin. Niinalle yrittäjän ammatissa tärkeintä on mahdollisuus tilan kehittämiseen, joten hänen mielestään jokaisen maatalousyrittäjän pitäisi tehdä tilastaan omannäköisensä.

Emon takaa on turvallista kurkistella maailmaa. Ylämaankarjavasikat vieroitetaan emoistaan kahdeksan kuukauden ikäisinä. Kuva: Ida Nieminen

Emon takaa on turvallista kurkistella maailmaa. Ylämaankarjavasikat vieroitetaan emoistaan kahdeksan kuukauden ikäisinä. Kuva: Ida Nieminen

Mayerit myyvät naudan- ja kukonlihaa Tolvilan kartanon tilamyymälässä, omalla tilallaan ja Reko-lähiruokarenkaiden kautta. Osa lihasta menee suoraan raaka-aineeksi ravintoloihin.

Pariskunta piti kesäkuussa ensimmäisen avoimien ovien päivän, joka otettiin hyvin vastaan. Mantereen tilalla järjestetään myös elokuussa kaksi lähiruokapäivää. Mayerit edistävät lähimatkailua muutenkin, sillä he vuokraavat pihapiirin savusaunaa juhlatilaksi.

Maatilan arki on saanut Mayerit asettumaan Lempäälään. Philipp on kotoisin itävaltalaiselta maitotilalta, ja Niina on suorittanut harjoittelun Itävallassa. Hän on asunut hetken myös Norjassa.

Niinan mukaan Itävalta on luomutuotannon edelläkävijä, koska siellä uskalletaan tehdä uudenlaisia kokeiluja.

– Itävallassa opin arvostamaan paikallista ruokakulttuuria entistä enemmän. Yrittäjäesikuviani ovat maatalousyrittäjät, joiden tilalla työskentelin Itävallassa.

Mayerit ovat palkanneet avukseen itävaltalaisen harjoittelijan ja au pairin. Mayereilla on kaksi lasta, jotka saavat kasvaa maaseudun hellässä huomassa. Niina toivoo, että Annasta ja Aatoksesta kasvaisi Mantereen tilalla omatoimisia ja aloitteellisia ihmisiä.

Niina ja Philipp ovat opiskelleet maataloutta yliopistossa, ja heillä molemmilla on opettajan pätevyys. Niina aikoo tehdä yhden työuran maatalousyrittäjänä, minkä jälkeen hän haluaisi toimia asiantuntijatehtävissä.

– Yrittäjyytemme perustukset ovat nyt kunnossa. Jatkossa hiomme arkeamme helpommaksi ja kehitämme markkinointiamme, hän kertoo.

Maaseudun tulevaisuus -kilpailun yleisöäänestys on käynnissä 21.8. saakka. Voittaja palkitaan Maatalousyrittäjäin 100-vuotisjuhlassa syksyllä.

 

Ylämaankarja käyttää sarviaan esimerkiksi raivaamiseen ja raapimiseen. Tämän yksilön sarvet ovat kasvaneet vinksalleen, mutta se ei haittaa menoa. Kuva: Ida Nieminen

Ylämaankarja käyttää sarviaan esimerkiksi raivaamiseen ja raapimiseen. Tämän yksilön sarvet ovat kasvaneet vinksalleen, mutta se ei haittaa menoa. Kuva: Ida Nieminen

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?