Laaja muistonäyttely avattiin kirjastolla ja Koskenvoimalla

Sanna Suutarin suosikki isänsä Eino Suutarin tuotannosta on tämä taulu, jossa hän lapsena näki kallioon piirtyneen sammakon. Kuva: Katariina Onnela
Sanna Suutarin suosikki isänsä Eino Suutarin tuotannosta on tämä taulu, jossa hän lapsena näki kallioon piirtyneen sammakon. Kuva: Katariina Onnela

Eino Suutarin taiteilijanura alkoi vasta nelikymppisenä

Tuotteliaan taiteilijan ja Vesilahden taideyhdistyksen pitkäaikaisen jäsenen Eino Suutarin muistonäyttely on avattu. Vesilahden kirjastossa ja Grilli-kahvila Koskenvoimalla esillä olevaan näyttelyyn kerättiin 40 teosta.

Eino Suutari maalasi mieluiten luontoaiheisia kuvia. Ensimmäinen taulu valmistui vuonna 1978, kun hän kokeili poikansa piirustuskilpailusta palkinnoksi saatuja öljyvärejä. Maalaus esittää koti-ikkunasta näkyvää Mullin taloa, joka tunnetaan nykyisin Laitikkana.

Maalaukset syntyivät pääosin valmiista kuvasta. Jonkin verran hän maalasi tilaustöitä kotitaloista ja maisemista, mutta suurin osa töistä maalattiin omaksi iloksi.

Eino Suutari käytti maalatessaan eniten öljyvärejä. Näyttelyssä on esillä myös joitakin lyijykynäpiirustuksia ja akvarellitöitä. Töitä on ollut aiemmin esillä muun muassa Vesilahden Taideyhdistyksen näyttelyissä.

Eino Suutari syntyi vuonna 1936 Karjalassa Hiitolan pitäjässä, Ikalan kylässä. Perhe joutui lähtemään kotoaan evakkoon Talvisodan alkaessa. Eino Suutari oli tuolloin 3-vuotias. 1940-luvun lopulla perhe päätyi asumaan Vesilahteen. He ryhtyivät viljelemään Hyvätti-nimistä tilaa Valkkisissa.

Vesilahden Taideyhdistyksen matkalla Voipaalassa. Vasemmalla istumassa Eino Suutari.
Vesilahden Taideyhdistyksen matkalla Voipaalassa. Vasemmalla istumassa Eino Suutari.

Hän avioitui Pirkon kanssa vuonna 1963 ja he olivat naimisissa vuoteen 1986 asti. Perheeseen syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tytär. Lapsista taiteen tekemistä on jatkanut Sanna-tytär. Vuosina 1993-2005 Eino Suutari oli naimisissa Raija-Liisan kanssa.

Paljon sairastellut Eino Suutari jäi jo nuorena sairaseläkkeelle.

– Hän oli silti monessa mukana. Soitti torvisoittokunnassa sekä muurasi jonkin verran takkoja. Eniten hänet kuitenkin muistetaan maalaamistaan lukuisista öljyväritauluista, Eino Suutarin tytär Sanna Suutari kertoo.

Taulujen maalaaminen oli Eino Suutarille harrastus, jossa hän kehittyi vuosien myötä paremmaksi. Maisemat pysyivät hänen vahvimpana alueenaan. Muutamina vuosina hän kävi Lempäälän kansalaisopiston taidepiirissä maalaamassa. Sanna Suutari muistelee, että vaikka isä oli tuottelias maalari, ei tytär nähnyt hänen koskaan maalaavan. Taiteilija taisi olla yökyöpeli.

Luonteeltaan Eino Suutari oli rauhallinen, leppoisa jutustelija. Hän asui viimeiset vuotensa Narvassa ja menehtyi syksyllä 2008.

Muistonäyttelyn taulut saatiin lainaan sukulaisilta ja tuttavilta. Vuosien varrella niitä on myyty, annettu lahjaksi ja viety tuliaisiksikin.

– Tauluja oli yllättävän helppo löytää näyttelyyn. Laitoin Facebookiin kyselyä ja siitä alkoi sana kiertää.

Näytteillä on myös Sanna Suutarin oma lempitaulu, joka löytyy hänen kotinsa seinältä. Hän on kutsunut taulua lapsesta asti sammakkotauluksi, vaikka siinä ei perinteiseen tapaan sammakkoa kuvatakaan. Maalaus on maisemasta, jonka kallioon lapsen mielikuvituksella on piirtynyt sammakon ääriviivat.

Vesilahden Taideyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Mäkinen näyttelynripustushommissa. Kuva: Katariina Onnela
Vesilahden Taideyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Mäkinen näyttelynripustushommissa. Kuva: Katariina Onnela

Eino Suutarin muistonäyttely on avoinna Vesilahden kirjastossa ja Grilli-kahvila Koskenvoimalla aukioloaikojen mukaan lokakuun loppuun asti.

Sanna Suutarin suosikki isänsä Eino Suutarin tuotannosta on tämä taulu, jossa hän lapsena näki kallioon piirtyneen sammakon. Kuva: Katariina Onnela
Sanna Suutarin suosikki isänsä Eino Suutarin tuotannosta on tämä taulu, jossa hän lapsena näki kallioon piirtyneen sammakon. Kuva: Katariina Onnela