Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on valmistumassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville loka- marraskuussa 2016. Asiasta järjestetään tämän jälkeen myös useita esittelytilaisuuksia ympäri Pirkanmaata. Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Kunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa kestävä kehitys on nostettu avainasemaan, jonka tulisi näyttää suuntaviivaa yhteiskuntasuunnittelussa.
Luonnon ja ympäristön kannalta kaavoitus tuo varsinkin väestön keskittämisen ja rakentamisen takia ongelmia Tampereen ympäristökuntiin. Uudet tiet, kadut, raiteet sekä laajat palvelu- ja asuinalueet syrjäyttävät monimuotoista luontoa. Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat. Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta. Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue. Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet? Näiden mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia rakenteita. Väylien rakentamisessa tämä tarkoittaisi lisäkaistojen ja lisäraiteiden rakentamista. Niin toteutuisi käyttötavoitteiden ohje, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota.
Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ja vanhakantaista ennustetta, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu olisi vuoteen 2040 mennessä noin 150 000 asukasta. Yhdyskuntasuunnittelun huono puoli on, että ennusteisiin väen väkisin uskotaan ja niitä ei päivitetä. Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä. Maakunnan kuntakeskuksille ja nauhataajamille avautuu kehitystarve. Liikkumistarpeet muuttuvat. Maailma on erilainen v. 2040. On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita emme vielä edes kaikkia tiedä. Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi. Vaaravyöhykkeessä ovat suuret kauppakeskukset valtavine asfalttipihoineen.
Kaavatilaisuuksien palautteissa kysymyksiin mm. moottoritien oikaisusta on vastattu, että se on jo hyväksytty. On sangen kummallista, että muutoksista hyväksyttyihin asiakirjoihin ei haluta keskustella. Kaavoitusprosessin kestäessä on ollut yleisötilaisuuksia, joihin kansalaiset ovat voineet osallistua. Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen on tärkeää. Vaikutusmahdollisuudet suurempiin muutoksiin on tosin vaikeaa. Tieto kaavoituksen etenemisestä ja tuloksesta on kuitenkin kunkin ihmisen elinpiirissä tärkeää. Maakuntakaava luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elinpiiriin.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet monimuotoisen luonnon säilyttämiseen toteutuvat kaava-asioissa suorana vaikuttamisena, välillisesti ympäristöjärjestöjen kautta tai välillisesti myös valitsemalla kunnanvaltuustoihin tai muihin päättäviin elimiin asiaan paneutuvia henkilöitä. Uudistuvat luonnonvarat ovat rajalliset maapallolla. Tänä vuonna 13.8. vietettiin ylikulutuspäivää. Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto jo käytetty. Tämän päivän jälkeen loppuvuoden kulutus ei ole enää kestävää. Pahinta on uudistumattomien suomalaisten luonnonvarojen, kuten kallioiden ja turpeen kanssa. Niitä emme saa ikinä takaisin.
On vain herättävä huomaamaan ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden suorat ja aineettomat hyödyt. Kaavoituksella voimme vaikuttaa paikallisesti kestävään kehitykseen. Kohta asetetaan maakuntakaavaehdotuksen toinen vaihe nähtäville. Siihen on silloin jokaisella asian omakseen tuntevalla mahdollisuus esittää muistutuksia.
Matti Pirhonen
Pirkkala
