Vuoden maatilayrittäjät liputtavat luomun puolesta

Kurjen tila on kansainvälisyyttä, biodynaamista viljelyä, luomua, alkuperäisrotuja ja yhteisöllisyyttä

Ira ja Ari Hellstén ovat tämän Vesilahden vuoden maatilayrittäjät. Kuva: Katariina Onnela

Ira ja Ari Hellstén ovat tämän Vesilahden vuoden maatilayrittäjät. Kuva: Katariina Onnela

Vesilahden vuoden 2016 maatilayrittäjiksi on valittu Kurjen tilan Ira ja Ari Hellstén. Valinnan tekivät aiempien vuosien tapaan MTK-Vesilahden edustajat, Vesilahden kunnan edustajat ja TSOP:n pankinjohtaja Antti Haapamäki.

Ira ja Ari Hellstén ottivat palkinnon vastaan kiitollisina.

– Erityisen hyvältä tämä tuntuu, koska olemme uusi toimija sekä luomu- ja biodynaaminen tila, Ira Hellstén toteaa.

He ostivat Kurjen tilan vuonna 2011 ja muuttivat tilalle asumaan 2012. Alkutahdit oli kuitenkin lyöty jo kymmenen vuotta aikaisemmin Tampereella, jossa joukko lapsiperheitä, kuluttajia, haaveili maalla asumisesta. Ajatuksissa oli luomuruoka ja osallistuminen oman ruuan tuotantoon.

– Lähtökohtaisesti etsittiin 40 kilometrin säteeltä Tampereelta olemassa olevaa luomutilaa, jonka yhteyteen olisi voinut rakentaa ekokylän, Ira Hellstén kertoo.

Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet alkuperäisessä mallissaan, vaan tilan löydyttyä Vesilahdesta alkoi ekokylä rakentua sinne. Tällä hetkellä perheitä asuu ekokylässä kokoaikaisesti viisi ja kaksi uutta perhettä muuttaa ensi vuoden aikana. Kahden talon rakentaminen alkaa ensi keväänä. Yhteensä tilaa on kymmenelle perheelle.

Kurjen tilan kantava ajatus on monipuolinen tilakokonaisuus, jossa on suljettu ravinnekierto. Tavoite on, ettei tilalle tarvitse ostaa tai tuoda ulkopuolisia tuotantopanoksia. Siihen perustuu myös eläinten lukumäärä.

– Naudat ovat yhtä lailla lannantuotannon takia kuin lihantuotannon, Ari Hellstén kertoo.

Vielä monipuolisempia ovat lampaat, joista saadaan lihan ja lannan lisäksi villaa ja taljoja.

Kaikki Kurjen tilan eläimet ovat alkuperäisrotua. Kyyttöjä tilalla on yhdeksän lehmää, saman verran vasikoita ja yksi sonni. Suomenlampaita on näin talvella kaksikymmentä uuhta, seitsemän nuorta uuhta ja kaksi pässiä. Keväällä karitsojen synnyttyä pääluku nousee 70-80 suomenlampaaseen. Maatiaiskanoja on kaksikymmentä ja lisäksi kaksi kukkoa.

Yhtä paljon kuin karjatila on Kurjen tila myös avomaavihannesviljelytila. 1,5-2 hehtaarin viljelysmaalla kasvavat perunat, sipulit, kaalit ja monet muut herkut. Kasvihuoneissa taas kukoistavat tomaatit, chilit ja yrtit. Niitä voi ostaa Kurjen tilan omalta kesätorilta ja liha myydään suoraan tilalta.

Tilan tuotannolla herkutellaan nyt myös Tampereen Steinerkoululla. Kuusisataa annosta päivittäin tarjoilevalle keittiölle toimitetaan Kurjen tilalta perunoita ja sipuleita. Yhteistyötä kehitetään edelleen.

Kurjen tila on paljon muutakin kuin maatila. Kurjen ekokyläyhdistys ry toimii rinnalla tasavahvasti organisoiden kulttuurista ja kansainvälistä työtä.

– Toiminta pohjaa maatalouteen sillä esimerkiksi vuodenaikajuhlilla on yhteys vuoden kiertoon ja maatalon elämään.

Suurempien sadonkorjuujuhlien lisäksi tilalla on nähty nukketeatteria ja järjestetty erilaisia kursseja kuten villivihannes- ja langanvärjäyskursseja.

–Näitä haluamme kehittää edelleen, kertoo Ira Hellstén.

Tila on suosittu vierailukohde. Turistit poikkeavat kiertoajeluillaan, partiolaiset ja koululaisryhmät tekevät tutustumiskäyntejä ja visiitti on tehty vanhainkodiltakin. Luomusta ja biodynaamisesta viljelystä kiinnostuneita käy Vesilahdessa ulkomailta asti.

Pariskunta iloitsee, että etenkin kesätorin kahvilan myötä Kurjen tilasta on tullut kohtaamispaikka, johon saavutaan ajan kanssa juomaan kuppi kahvia ja turinoimaan.

He ovat jakaneet kaksin vastuun tilasta, mutta nyt remmiin on astumassa kolmas täyspäiväisesti tilaa pyörittävä. Italialainen Silvestre Marcato vietti vuonna 2015 puoli vuotta Kurjen tilalla vapaaehtoisena ja palasi sitten takaisin Vesilahteen jäädäkseen.

Kansainvälinen vapaaehtoistyö on pyörinyt tilalla nyt neljä vuotta projektiluontoisesti. Kuusi vapaaehtoistyöntekijää työskentelee tilalla puolen vuoden ajan. Aiemmin projektit ovat keskittyneet kesäaikaan, mutta ensi vuodeksi suunnitteilla on ympärivuotinen projekti.

Tilalla työskentelyn lisäksi yhteistyötä on tehty kunnan, partiolaisten ja seurakunnan kanssa ja vapaaehtoistyöntekijät ovat muun muassa käyneet nuorisotila Nurkalla kokkaamassa.

– Tavoite on hyödyntää yhteisöä laaja-alaisesti, Ira Hellstén kertoo.

Vapaehtoistyöntekijöiden taustalla on eurooppalainen vapaaehtoispalvelu CIMO. Jatkossa Kurjen tila paitsi vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä myös lähettää suomalaisia nuoria maailmalle. 18-30-vuotiaille EU-kansalaisille tarkoitettu vaihto-ohjelma ohjaa monenlaisiin yleishyödyllisiin projekteihin lastenkodeista linnan remontointiin ja kansallispuistoihin. Ira ja Ari Hellstén kehottavat nuoria ottamaan heihin yhteyttä, jos työskentely ulkomailla kiinnostaa.

Kurjen tilalla puuhaa riittää, mutta perusasiat muistetaan edelleen.

– Paikkoja pyritään laittamaan kuntoon sitä mukaan kun on resursseja.

Ira ja Ari Hellstén ovat tämän Vesilahden vuoden maatilayrittäjät. Kuva: Katariina Onnela

Ira ja Ari Hellstén ovat tämän Vesilahden vuoden maatilayrittäjät. Kuva: Katariina Onnela

Aiemmat Vesilahden vuoden maatilayrittäjät

2003 Terhi Komu-Uotila ja Pertti Uotila
2004 Hanna ja Jarmo Nuora
2005 Eeva ja Jorma Nytorp
2006 Maija ja Mikko Hoppu
2008 Tuula ja Olli Tuominen
2009 Satu ja Pertti Uusi-Erkkilä
2010 Sirpa ja Tapani Nurminen
2011 Terhi ja Markku Hakala
2012 Sari ja Antti Suutari
2013 Maatalousyhtymä Penttilä
2014 Anne ja Jarmo Jaakkola
2015 Tuula ja Kari Lepola

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>