Laukon ihana joulu

Kartanon joulu maistuu taatelikakulta ja glögiltä

Liisa Lagerstam toivottaa vierailijat tervetulleiksi Laukon jouluun. Kuva: Katariina Onnela

Kartanon rouva Liisa Lagerstam on aina ollut jouluihminen. Tänä jouluna hän on saanut tehdä jouluvalmisteluja sydämensä kyllyydestä, sillä hän on koristellut Laukon kartanoon peräti kuusi joulukuusta. Kuusia on yksi jokaiselle Laukon vuosisadalle. Laukko on puettu jouluasuun yhteistyössä arkkitehti ja graafinen suunnitelija Susanna Raunion kanssa.

Jouni Minkkinen taas on valaissut kaikki kartanon rakennukset. Laukkoon ajaessa vastaan tulee siis ensin pimeää, pimeää, pimeää ja sitten kaunis valomeri.

Joulun aikaan kartanolle poikkeaville on luvassa jälleen tarina poikineen. Päärakennuksessa on kuuden joulukuusen lisäksi kuusi joulupöytää. Kuuden vuosisadan herkkupöydät on katettu keskiajalta alkaen.

Piispa Ariel Arvid Kurjen joulupöydästä löytyy keskiaikaista mausteviiniä ja maltaista jouluolutta. Tuohon aikaan viini maustettiin vahvasti ja sitä nautittiin ennen ateriaa aperitiivinä tai ruuan jälkeen digestiivinä. Arvid Kurjen aikaan olivat oikeat lasista tehdyt juomalasit varsin harvinaisia.

– Mutta jos Arvid Kurki oli Suomen mahtavin mies, niin kyllähän hänellä muutama lasipikari oli, Liisa Lagerstam arvelee.

Erityisesti keskiaikaiset piparimuotit kannattaa käydä katsastamassa, sillä eroavat aika lailla nykyisistä sydän- ja tonttumuoteista.

Sokeri oli tärkeä asia barokin ajan juhlapöydässä. Kuva: Katariina Onnela

Barokkiteemainen juhlapöytä on varsin makea.

– Sokeri oli se juttu, vahvistaa Liisa Lagerstamkin.

Tuolloin syötiin kolme kattausta, joista viiimeisessä tarjoiltiin makeita kuivattuja hedelmiä ja piparkakkuja.

Akseli Kurjen jouluviinapöydässä taas tarjotaan likööriä muistuttavia jouluviinoja. Laseihin voitiin kaataa esimerkiksi pomeranssi-paloviinaa.

Laukon paronina tunnettu Herman Standertskjöld-Nordenstam toi Laukkoon tullessaan ranskalaisia piparkakkuja ja Mozartin kuulia. Esillä on myös keittokirja, joka oli 1800 -luvulla se keittokirja, joka piti olla joka kodissa.

– Siellä on hyvin samanlaisia reseptejä kuin nykyaikanakin, kertoo Liisa Lagerstam.

Elias Lönnrotille on Laukkoon katettu pöytä, jonka ääressä hän voi viettää rauhallisen hetken. Hemmotellakseen itseään hän saattoi polttaa tupakan, juoda kupillisen hyvää kahvia ja lasin likööriä. Akkujen lataaminen oli varmasti tarpeen, sillä tarina kertoo hänen hiihtäneen Kajaanista Laukkoon jouluksi 1846. Hän viipyi kevääseen ja lähti sitten uudelleen Kajaaniin aloittaakseen Kalevalan kirjoittamisen.

Liisa Lagerstamin omaan vanhaan huoneeseen on koristeltu tyttömäinen kimalteleva kuusi.

– Minulla oli tässä kuusessa sellainen Fabergé-ajatus, hän kertoo.

Yksi kattauksista on Lagerstamin perheen jouluhetki. Siihen kuuluu Leena Lagerstamin perinteisellä ohjeella leivottua viski- ja taatelikakkua. Teetä juodaan samanlaisesta astioista kuin Liisa Lagerstamin lapsuudessa.

Kartanon Glögikahvilassa voi maistella juhlapöytien herkkuja. Esimerkiksi 1600-luvun pikkuleivät on leivottu Pietari Brahen keittokirjan resepteillä ja niissä maistuu manteli ja tuoksuu ruusu. Itse näyttelyssä siis kannattaa malttaa mielensä, vaikka houkutus kävisikin suureksi.

– Näyttelyssä napostelu on akuutti ongelma, nauraa Liisa Lagerstam.

Viskikakku on Leena Lagerstamin erikoisuus. Kuva: Katariina Onnela

Kartanokylän asukkaiden myötä kartanon alueelle on tullut jälleen uudenlaista elämää. Kyläläisillä oli oma itsenäisyyspäivän vastaanotto kahvilassa ja joulun alla heille järjestetään päärakennuksella omat pienet joulujuhlat. Laukon kartanokylässä asuu nyt noin kaksikymmentä henkilöä.

– Nyt elpyvät perinteet, joita oli silloin kun olin pieni ja täällä asui paljon ihmisiä. Lagerstamin perheen joulu sujuu samoissa merkeissä kuin ennen. Joulua viettävät oman perheen lisäksi veljen perhe ja äiti. Kokoonnumme joulurauhan julistuksen aikaan joulupuurolle, Liisa Lagerstam kertoo.

Jouluateria Lagerstameilla syödään hieman myöhemmin illalla. Syy juontaa juurensa aikaan, jolloin Laukossa oli vielä hevosia. Hevoset piti nimittäin ruokkia ensin ja vasta sen jälkeen oli jouluaterian ja lahjojen aika.

Kartanolla syödään Leena Lagerstamin perinteisiä jouluruokia sekä Laukon keittiömestari Jarkko Pekosen modernimmalla otteella tekemiä ruokia.

Jarkko Pekosen menua on maisteltu myös Laukon suosituissa pikkujouluilloissa. Perinteisempiä jouluruokia hän on loihtinut joululounaille, joita tarjoillaan 22. joulukuuta asti.

Liisa Lagerstam katsoo kulunutta vuotta taaksepäin tyytyväisenä. Tästä Laukon on hyvä jatkaa tulevaan kesään ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen. Luvassa on ainakin jatkoa kesäpasseille ja puistokonserteille. Uutuutena järjestetään rauhallisia opastuspäiviä ja muinaista Laukkoa tuodaa esille enemmän. Myös tribuutti suomalaiselle elokuvalle on tulossa. Vielä joulukuun ajan Laukossa on nähtävillä vuoden päänäyttely Juhani Lagerstamin elämäntyöstä hevosten ja antiikin parissa.

Laukon jouluolutta saa Kartanopuodista kauniissa lahjapakkauksessa. Kuva: Katariina Onnela

Muinaiseen Laukkoon pääsee perehtymään jo tammikuussa, kun Yle TV1 esittää ohjelman Legendojen Laukko. Se kertoo Laukon kuuluisan Kotka-korun löytymisestä lokakuussa 2015.

Keskiaikainen mausteviini

1 l punaviiniä

150 g sokeria

2 tl kanelia

2 tl inkivääriä

Laita tilkka viiniä kattilaan sokerin kanssa. Kuumenna kunnes sokeri on liuennut. Älä keitä. Yhdistä loput ainekset kulhossa, anna seistä parisen tuntia. Sekoita välillä. Siivilöi viiniä taitellun sideharson lävitse, kunnes juoma on kirkasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?