Psykiatrisen osaston neljässä huonetilassa havaittiin kohonneita kosteusarvoja.
– Lattiapinnoite poistetaan, rakenne kuivataan ja pinnoite uusitaan, kertoo tilapäällikkö Timo Kujansuu.
Terveyskeskuksen kuntotutkimus paljasti paikallisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia
Lempäälän terveyskeskuksessa syksyllä tehtyjen sisäilma- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten loppuraportit ovat valmistuneet.
– Tutkimuksissa havaituista ongelmista merkittävin ja eniten sisäilmaoireiluun vaikuttava tekijä on ilmanvaihdon toimimattomuus, tilapäällikkö Timo Kujanpää kertoo.
Ilmanvaihdon ongelmien vuoksi sekä lämpötiloissa että ilman laadussa on ollut vaihtelua. Esimerkiksi kokoustiloissa lämpötila on ollut syksyllä korkea ja hiilidioksidipitoisuus-arvot koholla.
Vanhan puolen kellarissa taas alipaine ja rakenteen ilmatiiveyden puutteet ovat aiheuttaneet hajuongelmia.
– Ilmanvaihdon kuntoon saamiseksi on tehty töitä ja säätötyöt saadaan valmiiksi vuoden vaihteessa. Ilmanvaihdon toimivuutta tullaan seuraamaan jatkossa, jotta ilmamäärät pysyvät säädetyissä arvoissa.
Tutkimuksessa havaittiin paikallisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia laajennusosan ensimmäisen ja kolmannen kerroksen välipohjarakenteissa.
Parhaillaan korjataan ensimmäisessä kerroksessa psykiatrisen osaston neljää huonetilaa. Lattiapinnoite poistetaan, rakenne kuivataan ja pinnoite uusitaan.
Vastaavat korjaukset tehdään pienillä alueilla kolmoskerroksessa aiemmin korjatun kattoviemärivuodon kasteleman putkihormin vieressä sekä tilassa 3141.
Tutkimuksen mukaan vanhan osan kellarikerroksessa maaperän kosteus pääsee nousemaan alapohjan pintakerroksiin vanhojen pilarianturoiden ja seinälinjojen kautta. Kohonneita kosteuspitoisuuksia ja vaurioon viittaavaa hajua esiintyi pienillä alueilla useissa kohdissa lattiapäällysteen alapuolella.
– Lattiapinnoite uusitaan ja lattia kuivataan mainituilta osin sekä tiivistetään rakenteita.
Myös maanvastaisten seinärakenteiden ja väestönsuojan vastaisen väliseinärakenteen läheltä mitattiin korkeita kosteuspitoisuuksia. Eristetilasta otetuissa näytteissä ei kuitenkaan todettu laboratoriotutkimuksissa mikrobikasvua.
Kaikkineen tutkimuksessa löydettiin useampia kohteita, jotka kaipaavat parannuksia ja tiivistystä.
– Eniten korjauksia tulee tehtäväksi vanhan osan kellarikerroksessa, missä on useampi korjattavia kohtia.
– Kellarikerroksen korjauksia varten tehdään erillinen korjaussuunnitelma ja aikataulu.
Tutkimukset maksoivat yhteensä 30 000 euroa ja päättyvän vuoden aikana tehtävät korjaukset noin 35 000 euroa. Ensi vuonna korjauksiin mennee noin 40 000 euroa.
– Kaikkineen kustannukset ovat 100 000 reilut euroa. Se ei ole mahdoton kustannus, kun näillä korjauksilla saadaan kaikki haitat pois, tilapäällikkö Timo Kujanpää summaa.
Viimeisimmät kommentit