Sataset paukkuvat – haravat piippaavat

Kuva: Erkki Koivisto

Jos näkyi päättynyt vuosi Lempäälän kunnan 150:ntena juhlavuotena, alkanut vuosi juhlistaa ennen kaikkea itsenäisen Suomen sadatta vuotta. Lempäälässä oli 150 sitä ja 150 tätä. Nyt voi olla varma, että saamme vuoden mittaan kaikkea sinivalkoista Suomi 100 -kivaa: Suomi 100 -grillimakkarasta ja -ruisleivästä alkaen.
Valitaan vain kaikkien aikojen sata parasta suomalaista elämän eri osa-alueilta. Palkitaan vain sata parasta Suomi-kuvan ylläpitäjää. Muistetaan vain sataa sinivalkoisinta tapahtumaa ja elämystä. Sata vuotta itsenäistä Suomea on komea ja kansainvälistä huomiota herättävä juhlan aihe. Juhlavuoden nyt alkaessa on vain hyvä muistaa, että Suomi asuttuna maantieteellisenä alueena on kuitenkin huomattavasti vanhempi kuin pelkästään tuo sata vuotta, aivan samoin kuin Lempäälässä ja Vesilahdessa on pitäjää asuttu monta sataa vuotta pidempään kuin ne ovat olleet olemassa julkishallinnollisena kuntayhteisönä.
Ihmiset ovat näillä seuduin asuneet, varsinaiset perussuomalaiset maahanmuuttajina, heti kohta kun jääkauden jälkeisenä ajanjaksona elinolosuhteet sen sallivat.

Sadassa vuodessa, itse asiassa jopa aivan parissa viime vuosikymmenessä, ympäristömme on muuttunut valtavasti. On tärkeää, että kaiken kaavoittamisen ja infran rakentamisen ohessa ja sen vastapainona yhä pontevammin turvaamme jälkipolvillemme edes palasia sitä ikivanhaa Suomea ja Suomi-luontoa, joka oli täällä meidän tänne tullessamme.
Sadassa vuodessa on mukavasti aikaperspektiiviä, mutta juhlavuonna jos koska on syytä kurkistaa syvemmällekin historiaan. Oivallisen kurkistuksen maamme menneisyyteen ja aivan lähiseudulla tarjoaa tiistaina 10. tammikuuta käynnistyvä televisiosarja Menneisyyden metsästäjät. Sen Laukkoon sijoittuvassa avausjaksossa metallinpaljastimin historian alkuhämäriin sukeltava harrastajajoukko pyrkii löytämään Pohdonsaarelta merkkejä Laukon ensimmäisen omistajan Matti Kurjen ja novgorodilaisen jättikokoisen miehen Pohdon välisestä myyttisestä kaksinkamppailusta.
Saaresta kiven alta löytyy ainutlaatuinen kolmipäinen linturiipus. Permiläistä taidesuuntausta edustava pronssinen kotkariipus voi olla peräisin merovingiajalta (600–800 jaa.) tai muinaisesta uhripaikasta eli hiidestä. Vesilahti on saamassa tälläkin sivulla logona näkyvän ns. Karhottaren korun rinnalle lähestulkoon toisen nimikkokorunsa, josta on jo myynnissä hopeisia kopioita. Mitähän on vielä löytymättä?

Miinaharavan, kuten metallinpaljastimia ennen kutsuttiin, hankinta ei ole tänään enää hinnasta kiinni, ja harrastus on levinnyt. Siksi on syytä muistaa, että metallinetsintään on syytä aina hankkia maanomistajan lupa.
Muinaisesineitä koskee muinaismuistolaki, jonka mukaan kaikki yli sata vuotta vanhat maasta tai vedestä löytyvät esineet, joiden omistajaa ei tunneta, kuuluvat valtiolle. Jos epäilee löytäneensä muinaisesineen, pitäisi kaivaminen lopettaa välittömästi ja ilmoittaa löytönsä museovirastoon. Muinaisjäännöksiin kajoaminen on rangaistava rikos.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>