Niin metsä vastaa

Ennen joulua ilmestyneen kolumninsa Katariina Onnela päätti neuvoon, miten käsitellä kiukkuisia asiakkaita: ”Vastaa heille ylitsevuotavalla ystävällisyydellä. Mitä vihaisempi asiakas sitä sydämellisempi vastaanotto. Toimii.”

Minua taas on viehättänyt seuraava pikku tarina. Käytin sitä aikoinaan koulutuksissanikin esimerkkinä. Hyvin havainnollistava ja oivaltamaan pakottava. Mies teki peltotöitä tien varren pellollaan. Tulee muuttokuorma hevoskärryillä. Muuttomies pysähtyy ja kysyy:

– Hyvää päivää! Olen muuttamassa tuonne tien päässä olevaan kaupunkiin. Minkähänlaista väkeä siellä mahtaa asua?

– Minkälaista väkeä asuu siellä mistä olet muuttamassa?

– Siellä asuu hyvin kateellista ja pahansuopaa väkeä. Ihmiset puhuvat toisistaan selän takanapahaa. Kehenkään ei oikein voi luottaa.

– No, tuolla kaupungissa asuu juuri samanlaisia ihmisiä.

Hetken päästä tulee toinen muuttokuorma hevoskärryillä. Pysähtyy tämäkin muuttomies ja utelee:

– Hyvää päivää. Kiinnostaisi tietää minkälaista väkeä asuu tuolla tien päässä olevassa kaupungissa. Sinne nimittäin nyt olen muuttamassa.

– Minkälaista väkeä asuu siellä mistä olet juuri muuttamassa?

– Siellä asuu ystävällisiä ja iloisia ihmisiä. Aina auttamassa jos joku tarvitsee apua. Reiluja ja rehtejä.

– No, tuolla kaupungissa asuu juuri samanlaisia ihmisiä.

Vähän tekee mieli sanoa, että tien päässähän on Sääksjärvi (tai Narva). Semmoisia ihmisiä siellä asuu.

Tästä ”lainalaisuudesta” kansan suussa on monia hyviä sanontoja. ”Niin metsä vastaa kuinka sinne huudetaan.” ”Sitä niittää, mitä kylvää” ”Sitä saa mitä tilaa!”

Ja ihan varmasti kaikilla on käytännön kokemuksia siitä, kuinka hyvin nämä sanonnat toimivat tosielämässäkin. Ei kestä kauaakaan, kun oma kiukuttelu saa muutkin kiukuttelemaan. Jos joku alkaa terveyskeskuksen odotustilassa moittia julkisia terveydenhuoltopalveluita, niin äkkiä löytyy huonoja kokemuksia muiltakin. Tai sitten istutaan myrtsin näköisinä tuppisuina eikä kukaan muukaan aukaise suutaan, saati sitten hymyilisi.

Saman asian yksi puoli on se, että vain itseään, omaa käytöstään voi muuttaa. Monessakin koulutusryhmässä olen kysynyt, että kuinka moni on yrittänyt muuttaa, kasvattaa puolisoaan. Lähes jokainen käsi nousi. Kun kysyin, kuinka moni oli onnistunut, nousi korkeintaan yksi käsi.

Kun muuttaa omaa käytöstään, toinen ihminen ei enää voi vastata uuteen tyyliin entisellä kaavalla, vaan joutuu itsekin muuttamaan käytöstään. Tässä on tämän asian siunaus – ja riski.

Niinpä niin, mikä olikaan tämän jutun opetus?

Teksti: Tapio Eronen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>