Miksi nuoria tarvitaan politiikkaan?

Kuntavaaleihin lähtee mukaan poikkeuksellisen vähän nuoria ehdokkaita, selviää 9.3. vahvistetusta ehdokasasettelusta. Koko maan tilasto on harmistuttava: alle 30-vuotiaiden kuntavaaliehdokkaiden osuus 8,9% taitaa olla alhaisin kahteen vuosikymmeneen.

Valtakunnan luvuista Kokoomuksella on eniten alle 20-vuotiaita ehdokkaita, Keskustalla lukumäärällisesti eniten nuoria ehdokkaita ja suhteellisesti eniten löytyy RKP:stä, kun katsomme nykyisiä eduskuntapuolueita. Myös Vihreillä on kiitettävästi nuoria ehdokkaita. Harmillisin luku lienee SDP:llä, jolla alle 30-vuotiaita ehdokkaita on noin 6,3 % kaikista ehdokkaistaan. Valtakunnan ehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta.

Miksi nuoria ylipäänsä tarvitaan politiikkaan? Usein sanotaan, että nuoret ovat tulevaisuus. Tämä ei minusta pidä paikkansa, sillä nuoret ovat paitsi tulevaisuus myös nykyisyys. On vähättelyä sanoa, että nuorten vaikutusmahdollisuudet tai mielipiteet olisivat vasta tulevaisuudessa. Miksi minun mielipiteeni olisi arvokas vasta tulevaisuudessa tai miksi joku ikäihminen ajaisi asioita puolestani paremmin? Meillä nuorilla on usein tuoreita näkökulmia, olemme ajan hermolla ja osaamme parhaiten ajaa omia asioitamme. Nuoruus itsessään ei ole pätevyyden mittari, mutta erilaisen elämäntilanteen vuoksi nuorilla usein on erilaiset arvot ja toimintatavat kuin iäkkäämmillä kansalaisilla.

Heikot luvut nuorten osallistumisesta kuntavaaleihin ovat huolestuttavaa luettavaa. Nopean empiirisen tutkimuksen perusteella Lempäälässä on joitakin nuoria ehdokkaita tarjolla valtuustoon. Ei riitä, että nuoria ainoastaan toivotaan mukaan ehdolle, vaan nyt mahdollisuus on myös käytettävä hyväksi.

Lähde: http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/rpt520.pdf

Totti Hämäläinen
20-vuotias kuntavaaliehdokas (kok)