Vaalipanelistit pohtivat kyläpolitikointia

Kunnanjohtajan ensimmäinen kysymys pureutui Vesilahtihenkeen

Vesilahden vaalipanelistit pääsivät esittämään muun muassa näkemyksiään kyläpolitikoinnista. Panelistit vasemmalta: Mervi Lumia, Ari Arvela, Matti Kuusjärvi, Jani Luopajärvi, Marko Lounasranta, Ari Perämaa ja Laura Kekäläinen. Kuva: Kari Pusa

Lempäälän-Vesilahden Sanomat ja Pirkan Opisto järjestivät Vesilahden yläasteella torstaina 16. maaliskuuta vaalipaneelin. Tilaisuuden alustuksen piti kunnanjohtaja Erkki Paloniemi. Lisäksi kuultiin kaksi kappaletta Pirkan Opistossa musiikkia opiskelevan Jenna Lepistön laulamana ja säestämänä. Tilaisuuden juonsivat päätoimittaja Kari Pusa ja Pirkan Opiston rehtori Matti Korolainen.

Erkki Paloniemi puhui alustuksessaan kunnan yleisistä haasteista, mutta muistutti, että monet asiat ovat jo hyvin.

– Moni asia on yllättävänkin hyvällä mallilla. Tarkoitan sillä sitä, että meillä on annettuna erittäin hyvä sijainti Tampereen lähellä, Tampereen kasvukäytävän vieressä. Meillä on valtavan hyvä, rikas historia Laukkoineen kaikkineen ja kaunis luonto järvimaisemin.

Hän totesi, että viime vuosien ja vuosikymmenten aikana kunnan päättäjät ovat onnistuneet saamaan kuntaan suhteellisen hyvät peruspalvelut.

Olemassaoleviksi ja tuleviksi ongelmiksi Erkki Paloniemi listasi muun muassa väkiluvun, joka on laskusuuntainen, työpaikkaomavaraisuuden ja taloustilanteen. Hän kertoi, että ensimmäisiä asioita, joihin valtuusto tulee ottamaan kantaa on tietoliikenneyhteydet.

– Lähiviikkoina valmistuu Vesilahden kunnan alueelle valokuitusuunnitelma. Jokaiseen Vesilahden kunnan kiinteistöön on tämä suunnitelma ulotettu. Sehän ei tule sinne todellisuudessa sitten menemään, mutta mihin se sitten rajautuu ja miten se toteutetaan, onko se yhteishanke Akaan, Urjalan ja Juupajoen kanssa jää nähtäväksi. Se on tosi iso ratkaisu sitten kunnan, kuntalaisten ja yritysten kannalta.

Töitä on Erkki Paloniemen mukaansa kaikkien haasteiden eteen jo tehty, mutta esimerkiksi taustalla olevat tredit eivät tuo väkeä nyt pienille paikkakunnille.

Kunnanjohtaja esitti panelisteille vaalipaneelin ensimmäisen kysymyksen kyläpolitikoinnista. Hän totesi, että tällä kaudella kunnan Vesilahtihenki ei ole ollut yhtä vahva kuin aiemmin ja muistutti, että pienen kunnan voimavaroja ei voida tuhlata keskinäiseen kinaamiseen.

– Kuinka näet, onko Vesilahdessa liikaa kyläpolitikointia, joka menee ajoittain kunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen edelle?

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Mervi Lumia kertoi kyläpolitikoinnin pilkahtelevan toisinaan esiin.

– Sitä on ollut, sitä kyläpolitikointia. Ja se on juuri niin kuin kunnanjohtaja kuvasi, että pienellä kunnalla ei siihen kauheasti ole varaa. Tosin se ei ole sellainen asia, joka on vallitseva olotila kaikessa ja koko ajan. Se pilkahtelee esiin aina välillä, mutta kyllä mä luotan, että siellä on enemmän niitä pilkahduksia kun tehdään asioita porukalla ja yhdessä. Kaikilla on kuitenkin sama tavoite toimia niin, että päätökset ja asiat etenisivät vesilahtelaisten eduksi.

– En näe, että sitä on ollut liikaa, toki se on pienessä kunnassa ymmärrettävä asia, mutta en näe, että se on mitenkään vallitsevana asiana. Kyllä meillä kuitenkin yhteen hiileen puhalletaan ja tehdään kunnan eteen asioita ja saadaan kuitenkin se hyvä ja positiivinen henki näkymään ulospäin, Keskustan listoilta valtuustoon pyrkivä Ari Arvela totesi.

Kristillisdemokraatien ehdokkaana oleva Matti Kuusjärvi muistutti, että kaikki eivät voi saada kaikkea.

– Varmasti on jossain vaiheessa ollut liikaa kyläpolitikointia ja sitä oman kylän tai kylän osan edun ajamista. Tietysti näin pienellä kunnalla ei ole varaa siihen, että kaikki saa kaikkea. Se on mun mielestäni lähtökohta, että kuinka saadaan edes johonkin meille niitä asioita. Että meillä on omalla kunnalla jokin tietty palvelu, oli se sitten Kirkonkylällä tai Narvassa. Se, että kaikilla olisi mahdollisimman paljon kaikkea niin lopputulos olisi taloudellisesti konkurssi.

Jani Luopajärvi Liberaaripuolueesta katsoi vastauksessaan historiaan.

– On uskomattoman hieno asia, että tämän kokoisella kunnalla on näinkin paljon palveluita mitä on Vesilahdella. Jos joskus 600 tai 700 vuotta sitten on joku keksinyt tuon Kirkonkylän tuohon kohtaan laittaa, että se ei nyt ihan keskelle kuntaa osu, niin kyllä se tänä päivänäkin vaikuttaa. Kunnalla on kuitenkin pitkä historia niin, että ne kylät ovat jakautuneet niille sijoilleen mihin ne ovat syntyneet ja ihmiset ovat  niissä tottuneet asumaan. Tänä päivänä edelleen ne palvelut keskittyvät niin kuin monessa muussakin kunnassa siihen yhteen paikkaan mihin ne on jo vuosisatoja keskittynyt, niin kuin Vesilahdessa.

– Lainatakseni puoluekaverini sanoja, Vesilahti on kyliensä summa. Alkuun, kun ensimmäistä valtuustokauttani aloittelin neljä vuotta sitten oli vähän tämmöistä kyläpolitikointia, mutta en kyllä enää ole sitä huomannut ja mielestäni aika hyvin kuitenkin puhalletaan siihen yhteiseen hiileen ja saadaan se jopa hehkumaan. Ehkä se kyläpolitikointi on rauhoittunut ja todella Vesilahti on kyliensä summa, sanoi Marko Lounasranta, joka on SDP:n ehdokkaana

Perussuomalaisten ehdokas Ari Perämaa pohti, miksi kyläpolitikointi edes olisi ongelma.

– Vesilahtihan koostuu kylistä niin kuin Tampereen kaupunki koostuu kaupunginosista. En tiedä, onko siellä ongelma, jos puhutaan jostakin kaupunginosasta ja jos täällä puhutaan jostakin kylästä, niin onko se sitten jonkin ongelma. Asioita vain on eri kylissä ja niitä puolustetaan eri puolilla Vesilahtea vähän välillä, kun ei haluta huonontaa palveluita. Jos joku näkee sen kyläpolitikointina, niin kenen päässä se kyläpolitiikka sitten on. Onko se sen, joka puolustaa jotakin vai toisella puolella. Se on vähän semmoinen mielipide- ja asennotumiskysymys.

Laura Kekäläinen Vihreistä toi keskusteluun tuoreen kuntalaisen näkökulman.

– Ulkopuolisen silmin. Mä koen edelleen ainakin jonkin verran olevani ulkopuolinen. Tulen isommasta kaupungista tänne ja se oli oikeasti aika surullista pari vuotta sitten huomata, että täällä oli semmoista kylien välistä riitaa. Se teki hirveän surulliseksi, että ihmiset käyttivät hirveästi energiaa semmoiseen, että jostain viedään jotain, eikä nähty ollenkaan sitä semmoista hyvää asiaa, että jos palveluita keskitetään. Täällä puhuttiin vuosi-kaksi sitten hammashoitolasta. Se mistä mä tulen, niin siellä on 45 000 ihmistä ja yksi hammashoitola keskellä kylää. Kahdeksan tai kymmenen kilometria on loppuviimeksi aika lyhyt matka, jos siinä bussikin vielä kulkee.

Katso koko paneelikeskustelu L-VS:n Digilästä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?