Suomi on oleva riippumaton tasavalta

Syksyllä 1917 Suomi oli ajautunut poliittiseen umpikujaan ja samalla varsin sekasortoiseen tilaan, jonka äärimmäisenä ilmauksena oli marraskuun suurlakko. Suomen Ammattijärjestön julistaman lakon aikana Etelä-Suomessa toteutettiin punakaartin voimin käytännössä tilapäinen vallankaappaus, jossa heikon porvarillisen senaatin eli hallituksen toiminta estettiin. Lakkoon sisältyi paitsi lukuisia pidätyksiä, myös kolmisenkymmentä murhaa, joista vastuussa olivat etupäässä punakaartilaiset. Lopullisesta vallanotosta sosialidemokraatit kuitenkin tässä vaiheessa luopuivat.

Epäjärjestys ja väkivaltaisuudet olivat mahdollisia senaatin heikkouden takia. Hallitukselta puuttui kyky pitää yllä järjestystä maassa. Poliisilaitoksen oli keväällä 1917 korvannut suurimmissa kaupungeissa työväestön muodostama miliisi, joka yleisesti oli taipuvainen myötäilemään punakaartin toimia. Senaatti alkoi yhä enemmän nojautua järjestysvallan palauttamispyrkimyksissään suojeluskuntiin. Ne olivat kuitenkin maan eteläosissa varsin heikkoja.

Porvarilliset puolueet olivat saavuttaneen lokakuun eduskuntavaaleissa voiton, mutta uutta senaattia ei heti saatu muodostettua. Vasta marraskuun 26. päivänä saatiin muodostettua P. E. Svinhufvudin johtama porvarillinen senaatti. Kesästä 1917 lähtien eduskunnassa oli keskusteltu Suomen itsenäisyydestä, mutta asia oli monimutkaistanut suhde Venäjään sekä eduskunnan voimasuhteet. Lenin johtamien bolshevikkien kaapattua marraskuun alussa vallan Venäjällä Suomessa haluttiin – sosialidemokraatteja lukuun ottamatta – lopullisesti eroon Venäjän yhteydestä.

Heti ensimmäisenä työpäivänään 27.11. Svinhufvudin senaatti asetti valiokunnan valmistelemaan itsenäistymistä. Sen työn tuloksena senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917. Julistuksen mukaan Suomi oli oleva riippumaton tasavalta. Eduskunnalle antamallaan julistuksella senaatti oli halunnut välttää asian riitaisen eduskuntakäsittelyn, mutta se joutui kuitenkin taipumaan siihen. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 äänin 100–88. Eduskuntakäsittelyssä sosialidemokraatit vastustivat senaatin esitystä, koska he olisivat halunneet asiasta neuvoteltavan työväestön näkökantoja myötäilevän Leninin johtaman bolshevikkihallituksen kanssa.

Pitkän epäröinnin jälkeen Svinhufvudin senaatti hankki itsenäisyydelle Leninin hallituksen tunnustuksen vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Sen jälkeen Ruotsi, Ranska ja Saksa tunnustivat nopeasti Suomen valtiollisen itsenäisyyden.

Tuomas Hoppu
fil.tri

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>