Lapin satakieli, sinirinta levähti Vesilahden Hinsalansaaressa pitkällä paluumuutollaan Intiasta. Vielä on matkaa Tunturi-Lapin pesimäkoivikkoihin. Kuva: Kari Isokivijärvi.
Lempäälän Ahtialanjärvellä on pian entistä paremmat mahdollisuudet seurata Pirkanmaan parhaan lintujärven ja erityisesti sen Lokkisaaren elämää. Uusi, järeä lintutorni, jossa ei betonia ja terästä ole säästetty, on valmistumassa. Ensimmäinen betonipohjainen katselutaso on 4,5 metriä maan pinnasta, ja sen päälle tulee vielä pieni katselutaso 6,8 metrin korkeudelle.
Liro, maan yleisin kahlaaja on ollut Ahtialanjärvellä runsaslukuinen. Parhaana päivänä lirojen yhteissummaksi on laskettu 1 300 yksilöä. Kuva: Kari Isokivijärvi.
Lokkisaari ei petä. Niin monipuolista muutto- ja pesivää linnustoa tänäkin keväänä paikalla on nähty. Vanhaa lintumiestä ihastuttaa aina vain enemmän sekä lintupaljous että lokkisaarelaisten luovuus ja omistautuminen vaateliaan kosteikkolajiston suojeluun kunnostuksen ja hoidon keinoin.
Toukokuun 13. päivä Ahtialanjärvellä laskettiin pohjoiseen matkaavien lirojen yhteissummaksi 1 300 yksilöä, valkovikloja nähtiin kahdeksan, suokukkoja 85, pikkulokkeja 30, yksi merimetso ja pikkukuovejakin oli neljä yksilöä.
Toukokuun 16. päivän pesimälinnuston kartoituksessa löydettiin 48 silkkiuikun munapesää, ja muuttolajiston helminä Lokkisaaressa laskettiin 33 suosirriä, 35 punakuiria ja 105 valkoposkihanhea.
Jänkäsirriäinen on erikoinen ja harvalukuinen Lapin vetisten jänkien ja soiden surisija, joita nähdään touko-kesäkuun vaihteessa Pirkanmaalla. Lokkisaaressa jänkäsirriäisiä nähtiin 28. toukokuuta 60 yksilöä, mikä on maakunnan ennätys. Kuva: Kari Isokivijärvi
Ensimmäiset kaksi sinisorsapoikuetta havaittiin Lokkisaaressa 18. toukokuuta samalla, kun 150 suokukkoa saapui saareen yöpymään.
Kevään kovimpia havaintoja ovat olleet lampiviklo ja avosetti. Lapin jänkien erikoisia surisijoita jänkäsirriäisiä laskettiin 28. toukokuuta 60 yksilöä, mikä on maakunnan ennätys.
Vesilahden Päivi-haukan syysmuuttomatka kuvattuna Googlen kartalla. Sen syysmuutto alkoi 28. elokuuta 2016, ja se saavutti Etelä-Afrikan talvehtimisalueen 13. marraskuuta 2016.
Vesilahden Päivi-haukan paluumatka Saastonkulman pesämetsiä kohti sujuu tuskastuttavan hitaasti pesintää ajatellen. Oliko Päivin kevätmuuton aloitus eteläisimmästä Afrikasta 25. huhtikuuta taas liian myöhäinen? Satelliitti paikansi 19. toukokuuta Päivin saavuttaneen Egyptin pohjoisosat, ja 27. toukokuuta taivallus jatkui jo Euroopan puolella Bulgariassa. Samanaikaisesti Pirkanmaalle jo aiemmin ehtineet mehiläishaukat aloittelevat munintaansa.
Viime vuonna Päivi taivalsi Ukrainassa 7. kesäkuuta, jolloin Vesilahteen oli vielä 1 300 kilometriä. Saastonkulmalle Päivi palasi vasta 15. kesäkuuta – eli aivan liian myöhään. Päivin koiraspuoliso oli kihlautunut uuden naaraan kanssa odotettuaan Päiviä turhaan. Uusiopari pesi Päivin vanhassa pesässä saaden kaksi poikasta.
Kirsti Vaden löysi ja kuvasi Vesilahden Hinsalansaaressa todellisen kaunottaren, sinirinnan, Lapin satakielen ja Lapin maakuntalinnun. Sinirinta pesii Tunturi-Lapin koivikoissa ja kosteikoilla, mutta levähti Vesilahdessa pitkällä muuttomatkallaan Intiasta saakka. Sinirinnasta on saatu kaksi rengaslöytöä Pakistanista ja yksi Turkmestanista.
Antero Järvinen kuvasi sinirinnan – Kilpisjärven linnun – laulua tutkimuksessaan Kilpisjärven biologisella asemalla:
– Parhaiten sinirinnan tuntee koiraan sointuvasta, metallinkirkkaasta ja voimakkaasta laulusta, jolle on tyypillistä sarja vihellyksiä, sirinää ja loppuliverryksiä.
Kuvailuun on helppo yhtyä, sillä niin lumoutuneena olen sinirintaa, mielestäni yhtä kauneinta lintuamme, kuunnellut Saanan rinteiden koivikoissa. Ja parin viikon päästä kuunnellaan taas tätä Lapin satakieltä Kiilopäällä – Lapin parasta musiikkia.
Hannu Järvinen
Viimeisimmät kommentit