Laukon kartanossa tehdään tänä kesänä nostalgisia aikamatkoja Suomen ja Suomi-filmien historiaan 100-vuotiaan itsenäisyyden kunniaksi.

Ansa ja Tauno aikalaisineen viihdyttävät vieraita kesäisessä Laukossa

Liisa Lagerstam poseeraa suomalaisten näyttelijälegendojen välissä. Kuva: Ida Nieminen

Oletko unelmoinut vanhasta kunnon ulkoilmaelokuvanäytöksestä? Laukon rouva Liisa Lagerstam on valinnut 21 suomalaisen elokuvan klassikkoa, jotka ovat nähtävissä kesäisinä iltapäivinä kartanon vehreässä puistossa.

– Olen aina pitänyt vanhoista Suomi-filmeistä. Kiinnostus on lähtenyt kotoa. Olisin halunnut jo viime vuonna näyttää puistossa elokuvia, Lagerstam kertoo.

Kartanonrouva mainitsee henkilökohtaisiksi suosikeikseen maalaisromantiikkaa huokuvan Niskavuori-sarjan ja Valkoiset ruusut, jota hän kutsuu kesän ”kauneimmaksi ja surullisimmaksi” filmiksi. Lagerstam on valinnut ensimmäiseksi elokuvaksi legendaarisen Kulkurin valssin.

Klassikkofilmit näytetään suurelta videoseinältä, joten auringonpaisteen ei pitäisi haitata elokuvaelämystä. Kartanopuistosta löytyy nykyään terassi, jota asiakkaat toivoivat edellisvuonna. Terassilta saa esimerkiksi samppanjaa ja popkorneja, joita voi nauttia elokuvan katsomisen lomassa.

Näyttelyn kuvat ruokkivat nostalgian nälkäisiä. Kuva: Ida Nieminen

Kesävieraat voivat tutustua tänä vuonna myös uusiin rakennuksia, joissa järjestetään kuusi erilaista näyttelyä. Esimerkiksi Puutarhurin talossa esitellään kartanon antiikki- ja taidekokoelmia ja Pehtoorin talossa palataan Laukon maisemiin 100 vuotta sitten.

Kartanon päärakennukseen on koottu vaikuttava kokoelma mustavalkoisia valokuvia, joissa niin ikään esiintyy henkilöitä vanhoista suomalaisista elokuvista. Liisa Lagerstam on käynyt kansallisarkistossa läpi 10 000 otosta Linnoissa kreivien -näyttelyä varten.

Lisäksi Laukon suositut konsertit saavat jatkoa, sillä säveltäjä Petri Nieminen on jälleen koonnut kiinnostavan kattauksen erilaista musiikkia vieraiden iloksi. Ohjelmaan mahtuu muun muassa jazzia, iskelmää ja kamarimusiikkia.

– Suomi-teema näkyy myös konserteissa, sillä kahdessa niistä kuullaan elokuvamusiikkia , Lagerstam toteaa.

Lapset saavat seikkailla puiston suojassa Elinan satupolulla, jonka varrelle on ripoteltu vesilahtelaisen Pegasoksen taidepajan valmistamia saviteoksia. Polun maailman on luonut Noora Kylliö, joka on käsikirjoittanut ja ohjannut Teatteri Kurjen Elinan surma -näytelmän. Lapsille ja lapsenmielisille on luvassa myös seitsemän Disney-elokuvaa, jotka niin ikään näytetään puistossa.

Asiakkaat pitivät viime vuonna kovasti kartanon ruoista, joten menut noudattavat tänäkin kesänä tuttua linjaa. Kuva: Ida Nieminen

Laukko aukeaa yleisölle viime vuodesta poiketen vasta juhannuksen jälkeen ja sulkee ovensa elokuun puolessa välissä. Kartanon alue on avoinna viikon jokaisena päivänä. Ilmaiseksi pääsee pihapiirin valoisaan ravintolaan ja pieneen puotiin, jotka molemmat sijaitsevat entisessä tallissa.

Keittiömestari Jarkko Pekonen tarjoaa joka päivä lounasta, ja keskiviikosta lauantaihin vieraat pääsevät herkuttelemaan keittiömestarin grillin antimilla. Tyylikkäästi remontoitu ravintola toimii myös juhlasalina, joka kuitenkin kesällä pyhitetään ruokailijoille ja yleisölle.

Kartanon taloihin ja puistoon pääsee joko päivälipulla tai passilla, joka on voimassa rajattomasti koko sesongin ajan. Laukon tiluksille kulkee kesäkaudella keskiviikosta lauantaihin linja-auto, joka lähtee Tampereen rautatieasemalta. Hopealinjan alus kulkee maanantaisin Laukon ja Tampereen Laukontorin välistä reittiä, ja lisäksi kartanolla on vierasvenelaituri.

– Monet lempääläläiset ja vesilahtelaiset tekevät myös pyöräretkiä Laukkoon, Lagerstam vinkkaa.

Lagerstam kertoo, että ihmiset löysivät Laukon kartanon hienosti vuonna 2016. Hänen mielestään alueella on näkemistä ja kokemista monenikäisille, joten Laukko sopii koko perheen ja monen sukupolven retkikohteeksi.

– Viime kesänä meillä kävi noin 30 000 vierasta. Tänä vuonna menee 40 000 kävijän raja rikki, jos on aurinkoinen kesä.

Kartanopuodissa myydään kopioita muinaisesta kotkakorusta, joka löytyi tiluksilta vuonna 2015. Kuva: Ida Nieminen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Laukon kartano

  • On 600 vuotta vanha kartano, joka avattiin suurelle yleisölle kesällä 2016.
  • Paloi pihapiireineen Suomen sisällissodassa. Nykyiset valkeat rakennukset valmistuivat 1930–40-luvuilla.
  • Tarjoaa vierailijoilleen erilaisia näyttelyitä, konsertteja ja elokuvia.
  • Tiluksilta löytyy lisäksi ravintola, terasseja ja kartanopuoti, jossa myydään esimerkiksi Laukon omia oluita ja karamelleja.
  • Sijaitsee Vesilahden Narvassa, osoitteessa Laukontie 32.
  • On avoinna 26.6.–13.8.2017 joka päivä klo 11–18.

Liisa Lagerstam

  • Syntyi vuonna 1973 Vesilahdella ja kirjoitti ylioppilaaksi Lempäälän lukiosta 1992.
  • On Laukon kartanon emäntä, palkittu kulttuurihistorioitsija ja Suomen Akatemian tutkijatohtori.
  • Ryhtyi luotsaamaan Laukkoa vuonna 2013 ja asuu tiluksilla miehensä Jouni Minkkisen sekä Nelli-tyttärensä kanssa.
  • Vietti lapsuutensa kartanossa, jonka hänen vanhempansa ostivat vuonna 1968 Haarlan perikunnalta.
  • On julkaissut kolme teosta. Niissä pureudutaan kartanon 600-vuotiseen historiaan, Laukon ruokakulttuuriin ja Laukon herraan Gabriel Kurkeen, jonka vaiheista Lagerstam teki väitöskirjansa.

Kartanon uumenissa sukelletaan menneeseen maailmaan

Kartanossa ihastuttavat upeat antiikkikalusteet. Kuva: Ida Nieminen

Laukkoon tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa, koska nähtävää on paljon. Itse kartanosta löytyy mielenkiintoista tutkittavaa esimerkiksi historiasta, arkkitehtuurista ja sisustamisesta kiinnostuneille.

Päärakennus tekee vierailijaan vaikutuksen heti ensiaskeleilla. Eteishallin mahtipontinen korkeus ja tummapuiset pinnat saavat olon tuntumaan suorastaan aristokraattiselta. Aulan viereiseen saliin on puolestaan katettu pitopöytä, joka pursuaa historiallisista ruokalajeista.

Yläkerrassa ihastuttavat erityisesti taidokkaasti entisöidyt antiikkihuonekalut. Huoneiden uumenista löytyy esimerkiksi kauniita talonpoikaishuonekaluja ja keräilijän unelmia 1900-luvun alun Englannista. Paikallisuutta arvostava Liisa Lagerstam luottaa verhoilussa koskenkyläläiseen Anneli Hiltuseen.

– Olen tarkka kartanon visuaalisesta ilmeestä. Teemme kaiken sisustuksesta mainoksiin yhdessä graafisen suunnitelijan Susanna Raunion kanssa. Olen tehnyt hänen kanssaan töitä 10 vuotta, Lagerstam kertoo.

Laukon päärakennuksen kalusteista huokuu menneiden aikojen ylväs tunnelma. Kuva: Ida Nieminen

Yläkerrassa sijaitsee myös pieni kummitushuoneeksi kutsuttu sopukka. Ikkunan eteen aseteltu keinutuoli näyttää siltä, että siinä istuisi mielellään haamu jos toinenkin.

– En ole itse nähnyt kartanossa koskaan kummituksia. Olen kuitenkin kuullut, että joidenkin mielestä täällä kummittelee aivan varmasti, Lagerstam toteaa.

Päärakennuksessa järjestetään sesonkiaikaan maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin opastettuja kierroksia. Kierros alkaa kello 13.30 ja kestää tunnin.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>