1050 kilometriä kesämökille

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa oli jo noin 501 600 kesämökkiä. En ole varmastikaan siis ainoa, joka tykkää mökkeilemisestä. Mutta entä jos mökille on noin 1050 kilometriä ja liikkuminen on hankalaa?

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, rakastan mökkeilyä. Mökillä saa valvoa aamusta yömyöhään, kalastaa päivät pitkät, käydä ulkosaunassa tai pelata lautapelejä sisällä, jos vaikka ulkona sattuisi satamaan. Mökille pääseminen on ollut monen kesän kohokohta. Kuitenkin mökillä olemista hankaloittaa yksi asia: liikuntarajoitteisuus.

Jotkut saattavat ajatella myös 1050 kilometrin matkaa Inariin huonona asiana, mutta minua matka ei haittaa alkuunkaan. Toki pitkää ajomatkaa ei kukaan jaksa jaloittelematta tai pitämättä taukoja. Siksi mökille mennessämme yövymme ensin Rovaniemellä ja pysähtelemme tutuissa paikoissa matkan varrella. Tämän ansiosta reissu mökille ei tunnu ollenkaan ikävältä, vaikka se pitkä onkin.

Mökillä meillä on oma laituri, joten tapasimme serkkuni ja veljeni kanssa kalastaa siellä paljon. Saatoimme joskus herätä aikaisin aamulla vielä kun oli hämärää ja lopettaa vasta illalla kun oli jälleen pimeää.

Nykyään haluaisin mökkeillä yhtä paljon kuin ennen, mutta liikuntarajoitteisuus tekee siitä aika haastavaa. Mökkimme on aikalailla syrjässä metsässä, niin kuin kesämökit yleensä, jolloin kauempana mökin maastossa on haastavaa liikkua. Asiaa ei auta yhtään erittäin huono tasapainoni.

Rannalle pääseminen alkaa olla myös oma haasteensa, sillä se ja laituri sijaitsevat lievän jyrkänteen alapuolella. Ennen pääsin jyrkännettä alas mummoni löytämän puun avulla, jota käytin kävelykeppinä. Nykyään, kun kävelemiseni on hankaloitunut ja ilman pyörätuolia liikkuminen on muutenkin lähes mahdotonta, sekä ottaen huomioon mökin metsäisen maaston, alas jyrkännettä en ainakaan ilman apua pääse.

Tässä tekstissä olen suurimmaksi osaksi keskittynyt negatiivisiin asioihin, mutta kyllä niitä hyviäkin puolia on paljon vielä jäljellä, jos ei enemmän! Pappani on rakentanut mökillemme laudoista polun onneksi vuosia sitten, jonka päällä voin rullata pyörätuolillani kaikkialle lähimaastossa. Kalastamiset taitavat kyllä jäädä ainakin vähemmälle, mikä on sinänsä harmi, mutta onneksi laudat yltävät vielä mökiltä pihasaunalle, niin pääsen saunomaan. Lautapelitkin ovat oikein hyvää ajanvietettä, jos vain peliseuraa löytyy.

Ei muuta kun hyttysmyrkky mukaan ja mökille!

Teksti: Niklas Joukainen, L-VS:n tet-harjoittelija