Suomi 1920–1930 -luvuilla

Itsenäisen Suomen historiassa 1920-30 -luvut olivat värikästä ja tapahtumarikasta aikaa lähes kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Punaisena lankana kansakunnan elämässä oli kuitenkin maan itsenäisyyden turvaaminen, yhteiskuntasovun
saavuttaminen, kansantalouden kehittäminen ja tasa-arvon edistäminen. Mikään näistä ei ollut helppoa.

Uuden vuosikymmenen käynnistyessä kansalaissopu oli vielä kaukana. Noin 60 000 punavankia virui edelleen piikkilankojen takana. Elokuussa 1919 näistä 30 000 ehdolliseen vankeuteen tuomittua armahdettiin ja heidän kansalaisoikeutensa palautettiin. Lisäksi vapautettiin vankeudesta 600 muuta vankia. Viimeiset armahdettiin vasta 1926, mitä oikeistopiirit jyrkästi vastustivat.

Yhteiskuntasopua heikensivät myös kielikiistat, joissa kuitenkin saavutettiin kohtuullinen linnarauha v. 1923, jolloin mm. Porvoon ruotsinkielinen hiippakunta perustettiin uudelleen. Kielirintaman häiriköksi oli ilmaantunut myös Akateeminen
Karjalaseura. Vaikka sen valajäsenten luku oli vain 3100, seuran merkitystä lisäsi jäsenten asema yhteiskunnallisesti tärkeillä paikoilla. AKS kunnostautui myös ruotsin- ja venäjänkielisten muistomerkkien töhrimisessä, missä puuhassa oli mukana myös
nuori ylioppilasaktivisti U.K. Kekkonen.

Kun Moskovasta johdettu Komintern vaati eri maiden sosialisteja kiihdyttämään “luokkataisteluaan”, aktivoituivat myös suomalaiset kommunistit, jotka kesällä 1929 järjestivät Lapualla provokatiivisen joukkokokouksen. Vihtori Kosolan johdolla kokous keskeytettiin ja punapaidat riisuttiin osanottajien yltä. Näin syntyi Lapuan liike, jonka tie johti sittemmin mm. Mäntsälän kapinaan, laittomiin muilutuksiin ja muihin väkivallantekoihin. Vaikka monet isänmaalliset kansalaiset tunsivat myötätuntoa liikettä kohtaan, se loppui lapualaisten lähdettyä laittomuuden teille. Pisteen kapinoille pani tasavallan presidentiksi valittu laillisuusmies P.E. Svinhufvud kuuluisassa radiopuheessaan, jota Mannerheim ei hänen pyynnöstään huolimatta suostunut pitämään.

Ajanjakso ehkä merkittävin myönteinen valtioteko oli kuitenkin Lex Kallio vuonna 1922. Sen avulla hankittiin maata maattomalle maatalousväestölle, minkä tuloksena syntyi yli 100 000 uutta pienviljelystilaa. Suomen talous kasvoi nopeasti, ja bruttokansantuote kohosi vuosina 1922-28 noin 6 % vuodessa. Vaikka kansainvälinen talouslama 1929-32 iski Suomeenkin ja BKT putosi 22 %, maamme toipui siitä monia Euroopan maita nopeammin, ja vuosina 1933-38 BKT nousi 7 %:n vuosivauhtia. Vientiteollisuutta johti selkeästi metsäteollisuus, mutta myös maataloustuotanto kehittyi ripeästi, kiitos uusien tilojen ja viljelymenetelmien.

Vuodet 1919-1932 muistetaan myös kahdesta kansalaisten tunne-elämään vaikuttaneesta asiasta: kieltolaista ja Paavo Nurmen juoksijanurasta. Kieltolaki ei ollut menestystarina Suomessa sen enempää kuin missään muuallakaan maailmassa. Siksi monet muistelivatkin lämmöllä numerosarjaa 543210. Kieltolakihan kumottiin 5.4.32 klo 10, jolloin alkoholiiikkeet taas avasivat ovensa.

Maailmalla Suomen mainetta nostivat eniten urheilusaavutukset. Paavo Nurmi juoksi maamme maailmankartalle voittamalla kultamitaleja kestävyysjuoksuissa Antwerpenissä 1920, Pariisissa 1924 ja Amsterdamissa 1928. Nurmen lisäksi lukuisat muutkin yleisurheilijamme menestyivät maailmalla, mistä makeimpiin saavutuksiin kuului kolmoisvoitto 10 000 metrillä Berliinissä 1932 – “Hitlerin olympiakisoissa”.

Reima T.A. Luoto

VTM, tietokirjailija

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>