Yrjö Punkarista "Vuoden Väinämöinen"

Väinämöiset kisassa Lempäälän ja Vesilahden muinaisuudesta

Vesilahden ja Lempäälän menneisyys eli jännittävänä Yrjö Punkarin (vas.) ja Juha Kuisman (oik.) sanailussa. Erotuomarina Ilkka Mäkinen. Kuva: Riitta Mäkinen

Merovingejä, idän kauppiaita, vepsäläisiä, lappalaisia, munkkeja ja ties mitä väkeä vilisi kuulijoiden silmissä pitkin Lempäälän ja Vesilahden rantoja ja harjuja, kun Juha Kuisma ja Yrjö Punkari kuvailivat pitäjien kaukaista menneisyyttä.

Tosin Kuisma huomautti napakasti, että harjuja ei Vesilahdesta löydy. Olihan kyseessä kahden kotiseututuntijan kisailu siitä, kumman kotipitäjä on taustoiltaan komeampi. Tilaisuus oli Lempäälän Kalevalaisten kekri-ilta 7. marraskuuta Vanhalla asemalla.

Juuri rautatie asemineen taisi johdattaa Lempäälän isommaksi kahdesta, sata vuotta sitten samanveroisesta pitäjästä, tosin näin uusista ajoista ei puhuttu. Vesilahdella taas on mainetta emäpitäjänä, minkä Kuisma vieritti historioitsija Kirsti Arajärven syyksi.

– Arajärvi oli niin tykästynyt kirjoituskohteeseensa, että tulkitsi vuoden 1346 seurakuntamaininnan osoitukseksi ykkösasemasta ja Lempäälän ikään kuin jonkinlaiseksi takamaaksi. Mutta Lempäälähän oli jo aiemmin vankka osa itäistä kauppaketjua, kirkkoineen, Kuisma todisteli.

Punkari veti itävaikutuksen päätepisteen vielä lännemmäksi, Vesilahden läpi Karkkuun asti. Ehkä jopa Pyhän Olavin kirkon paikalla oli ortodoksinen kappeli. Vesilahdessa sellainen saattoi olla Sakoisissa. Kuisma päätteli, että jo hyvin varhain molemmat yhteisöt, Lempäälä ja Vesilahti tekivät kumpikin erikseen päätöksen kristinuskon omaksumisesta.

– Kristillinen sanastomme on tunnetusti itäistä lainaa ”syntiä” lukuun ottamatta. Mutta olikohan Lempäälän Perälässä sijaitseva Kirkkomäki sittemmin eräänlainen roomalaiskatolinen etuvartio Satakunnan ja Hämeen rajalla? Punkari kertoi muistelman Narvan kirkkomaalöydöstä.

Kekrinä nautitaan uutta satoa. Taustalla lakeissaan aiemmat ”Väinämöiset” Pekka Mäenpää ja Reijo Fredriksson. Illan miesväkeen kuuluivat myös alkumusisoijat Tuomo ja Mikko Tappura. Kuva: Riitta Mäkinen

Läntisen kirkon tulo ei juuri muuttanut oppia, mutta toi ruotsalaisen vallan. ”Satakunnan” Kuisma selitti tarkoittaneen ruotsalaisten hallintojärjestelmää, jonka raja Hämettä vasten kyllä vaihteli. Laakakivi Haihunkoskessa oli rajamerkkinä pitkään ja ennen Viialan muodostamista se oli Lempäälän eteläisin piste. Pohjoissuunnan eräalueita lempääläisillä oli Ruovettä ja Jalasjärveä myöten.

Punkarin mukaan maakuntaraja kulki joskus jopa keskellä Vesilahtea – tai ainakin murreraja kulkee.

Vielä varhaisemmillakin sataluvuilla seikkailtiin. Eila Jakovuori yleisön joukosta muistutti kuppi- eli uhrikivistä. Kymmenissä niistä näkyy auringon ja ristin hahmot.  Viittasivatko ristit kristinuskoon vai olivatko kaikki taikamerkkejä? Joka tapauksessa kuppikivet liittyivät kyliin ja kauppapaikkoihin, ja niiden lukuisuus täällä kertoo vankasta vanhasta asutuksesta.

Rönsyilevä keskustelu osui useasti ja ymmärrettävästi juuri kiviin, ne kun säilyvät.

– Täkäläiset vepsäläiset yrittivät merkitä alueitaan kivikasoilla vesireittien kapeikoissa, mutta Viron suunnasta tulleet kalevanpojat rautakaluineen olivat vahvempia ja valtasivat maat, kuvaili Kuisma.

Kivillä merkittiin mahtiväen haudat, jotka samalla merkitsivät kylien hallinta-alueita. Ja millainen on oikea rajakivi? Sellainen jossa on keskellä törröttävä kivi, ympärillä neljä litteämpää ja alla jotain luuta, selosti Punkari. Kuisma on Lastusista löytänyt merkkikiviä, joita epäilee Ruotsin lain aikaa vanhemmiksi.

”Laukko”-nimen selitys oli yksi harvoista selkeistä erimielisyyksistä. Kuisman mukaan sanan alkuperä on ”lauas”, alava, viljava niitty. Punkari tulkitsee nimen kauppapaikaksi. Vastaavasti ”laukkuryssä” tai ”laukkukauppias” ei hänen mukaansa johdu laukusta, vaan venäläisperäisestä kaupankäynti-sanasta.

Myös ”hiisi”-sanaa miehet selittivät hieman eri tavoin, mutta kumpikin kyllä yhdisti sen kyläyhteisöön – tarkoittiko sana sitten juuri kylää vai sen kalmistoa? Entäs Hiidentie – talvitie? Vesiteitä rannikolta näille kulmille Punkari tunnistaa kaksi, Kuisma yhden.

Ensimmäisen väittelynsä kaksikko kävi ensimmäisessä Birgitta-seminaarissa vuonna 2005. Toinen kohtaaminen oli muutama vuosi sitten Narvassa. Ovat tainneet näkökulmat lähentyä, mutta naurunpyrskähdyksiä lohkaisut saivat yleisössä aikaan.

Erotuomari Ilkka Mäkinen ei julistanut kumpaakaan voittajaksi, sen sijaan sepittämällään kalevalamitalla Yrjö Punkarin ”Vuoden Väinämöiseksi”.

Vuoden Väinämöisen valitsee Lempäälän Kalevalaisten hallitus. Naispitoinen yhdistys kunnioittaa miespuolisia sanan- ja tai säveltaitajiakin arvonimellä, väinämöislakilla ja runolla. Yrjö Punkari on 11. ”Väinämöinen”, vesilahtelaisena  ensimmäinen. Juha Kuisma on ”Väinämöisistä” ensimmäinen, joskin lakki jäi kotiin.

Lempäälän Kalevalaiset on Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenyhdistys, joka ulottuu myös Vesilahteen. Yhdistyksen edellinen yleisötilaisuus oli kansallispukujen tuuletus elokuussa ja seuraava Kalevala-juhla helmikuun lopussa. Lucian päivänä vietetään vanhan väen puurojuhlaa.

 

 

Puheenjohtaja Kirsti Isotalo ja uusi Väinämöinen Yrjö Punkari lakitettuna. Kalotin on valmistanut yksi Lempäälän Kalevalaisten perinnetietoisista jäsenistä, käsityönopettaja Anja Arvonen. Kuva: Riitta Mäkinen

Vuoden Väinämöinen 2017

 

Tulin kerran Lempäälästä

Päivääniemestä päristin

sekä Suomelan ohitin

tietä pitkin kiidättelin.

Kohta keksin taivahalla

kajon loistavan edessä

Tähti kumotti kovasti

valo vallan vinkeästi.

Mistä kummasta kajastus?

Mistä valo virtailevi?

Nytpä hahmon tunnistinkin!

Senpä tunnen Punkariksi,

Yrjöksi ylen hyväksi,

joka soitot soittelevi

sekä solmivi sävelet,

torvet torvien lomahan,

orkesterit onneksemme.

Tarut muinaset pelasti

sekä verkkohon välitti.

tien Klaus Kurjelle avasi,

selvitti sukujen saloja

Vesilahden kunniaksi,

jopa Lempäälän ratoksi.

Tässäpä uros ylevä,

varsinainen Väinämöinen!

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>