Lempäälän ja Vesilahden vesillä vilkasta loppusyksylläkin

Talvilintulaskennat alkoivat jo marraskuussa

Marjalinnuilla on juhlaa pihlajien notkuessa runsaasta marjasadosta. Vesilahden laskennassa havaittiin 650 räkättiä pihlajissa. Kuva: Timo Palomäki.

 

Talvilintulaskennoissa selvitetään talvilinnuston levinneisyyttä ja runsautta eri elinympäristöissä eri puolilla maata.

Laskennoista saadaan tietoa lisäksi lintujen talvikuolleisuudesta, vaelluslintujen liikkeistä ja muuttolintujen jäämisestä talvehtimaan maahamme. Laskennat suoritetaan kolmesti: marraskuussa, joulukuussa ja helmikuun lopussa.

Lempäälässä Mari Kukkamäen ja Rainer Mäkelän 10,7 km:n laskentareitillä Vaihmalassa ja Ryynikässä havaittiin 4. marraskuuta 33 eri lintulajia. Tavanomaisten talvilintujemme lisäksi reitillä nähtiin koskikara, pulmunen, yhdeksän uiveloa, 13 kanadanhanhea, 1 237 isokoskeloa, tukkasotka, 18 telkkää, kaksi laulujoutsenta ja 60 sinisorsaa.

Vesilahden Kirkonkylän laskentareitillä 7. marraskuuta Jani Vastamäki havaitsi myös 33 eri lintulajia. Marjalinnuista 650 räkättirastasta ja neljä mustarastasta herkutteli Kirkonkylän pihlajanmarjoilla. Järripeippoja havaittiin yhdeksän, tiklejä 16, viherpeippoja 41, talitiaisia 74, sinitiaisia 50, pikkuvarpusia 44 harmaapäätikka , 12 pyrstötiaista ja vaelluslinnuista urpiaisia 69.

Vesillä nähtiin 37 isokoskeloa, kuusi telkkää, kolme kalalokkia, kolme harmaalokkia ja laulujoutsen

 

Pohjoisen pienet siemensyöjät urpiaiset ovat massiivisella vaelluksella ravinnon perässä. Lepän ja koivun siemenet ovat urpiaiselle tärkeää ravintoa, mutta talventörröttäjienkin siemenet kelpaavat. Kuva: Timo Palomäki

Loppusyksyllä isokoskeloiden suurparvet kalastavat hauskasti nuottaamalla ajaen pikkukalat pyydystettäväksi rantaveteen vettä läiskyttämällä.

Jani Vastamäki laski Vesilahden Karholannokalta peräti 2 500 isokoskelon suurlautan ja kahdeksan merilokkia. Kirsti Vaden ja Ritva Mikkola havaitsivat Alhonselällä 2 000 isokoskelon parven ja viisi merikotkaa.

Itse seurasin 25. marraskuuta Narvan rannoilla jättimäistä isokoskelolauttaa, arviolta 1 500 lintua Alhonselällä tiiviissä parvessa. Kuralanlahdella vanha merikotka lenteli tarkastamassa, löytyisikö rannoilta huonokuntoisia vesilintuja tai lankoihin lentäneitä joutsenia.

Nykyään silmälläpidettäväksi lajiksi luokiteltu isokoskelo on karaistuneena lajina syksyllä myöhäisimpiä vesilintujamme laulujoutsenten ja kanadanhanhien tapaan ja saapuu keväällä varhain ensimmäisille sulapaikoille. Syksyn suurparvet ovat osittain läpimuuttajia Pohjois-Venäjältä.

Lokakuussa Rainer Mäkelä havainnoi Lempäälän Mäyhäjärvellä pohjoisten uiveloiden suurparven, 95 lintua. Mäyhäjärvi pitää edelleen Pirkanmaan uiveloiden kerääntymäennätystä, 160 yksilöä syksyltä 2011.

Laulujoutsenen syysmuutonaikaiset lepäilyparvet ovat upea katseltavaa. Pekka Lähteenmäki seurasi Vesilahden Ylämäessä 16. marraskuuta syksyn toistaiseksi suurinta joutsenkertymää, 500 valkolintua pelloilla laiduntamassa.

Lempäälän Koivistonjärvellä Mari Kukkamäki ja kumppanit laskivat 215 laulujoutsenta pellolla. Koko maakunnassa havaittiin marraskuun laskennoissa kaikkiaan 8 000 laulujoutsenta.

 

Pohjoisen hiiripöllöt ovat saapuneet etelään ennätysmäisellä vaelluksella pohjoisen myyräkadon, nälän ajamina. Vaellukset saattavat lennättää rengastuslöytöjen mukaan hiiripöllöjä kauaksikin, sillä kaksi poikasena rengastettua hiiripöllöä on tavattu 2 500 kilometrin päässä Uralin itäpuolella ja viisi hiiripöllöä on matkannut Etelä-Norjaan yli tuhat kilometriä lounaaseen rengastuspaikalta.

Lempäälässä hiiripöllöjä on päivystänyt myyriä Ahtialassa, Lastusella, Hietaniemessä ja Kuljussa, Vesilahdessa Tarimaalla.

Hiiripöllö on päiväaktiivisena helposti havaittava sen tähystäessä myyriä yleensä peltoalueen korkeimman puun tai sähkötolpan nokassa. Pohjoisten lintujen tapaan hiiripöllö on melko peloton, joten sitä voi ihailla monesti aivan lähietäisyydeltä.

Myös pohjoisen pienet siemensyöjät urpiaiset ovat olleet koko syksyn vaelluksella. Urpiainen vaeltaa ajoittain etelään. Vaellusurpiaisista on rengaslöytö aina Kiinasta saakka.

Urpiaisen ravinto koostuu erityisesti koivun ja lepän siemenistä, mutta myös talventörröttäjien siemenet kelpaavat.

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>