Lempäälän keskustaa kehitetään. Lempäälän ”Silta tulevaisuuteen” -kuvauksessa Lempäälän kehitystä kuvataan mm. sanoilla viherkattoja, köynnöksillä luotuja seiniä, pääraaka-aineena puu, oma talo -tyyppi, pienkerrostalomaisuus, puutarhamainen, kuntalaiset mukaan suunnittelun alkuvaiheessa. Keskustaa siis kehitetään, mikä on hyvä asia, mutta muutamia ajatuksia herää, kuinka ja missä päätökset kehittämisestä tehdään.
Lempäälän-Vesilahden-Sanomissa oli 29.11. kirjoitus puutarhakylästä. Jarmo Saarinen kirjoitti Hiiroksentien alueen kaavoitusasiasta. Samassa lehdessä oli ko. alueen omakotitalotonttien omistajien vastine. ”Laaturakenne Oy ei ole hankkinut alueelta omistukseensa yhtään tonttia, tosin se on mahdollinen uusien rakennusten rakentaja”. Allekirjoittaneina olivat alueen omakotitalotonttien omistajat. Yksi allekirjoittaja on Laaturakenne Oy:n toimitusjohtaja, joka käsittääkseni ei ole koskaan asunut yhdelläkään ko. tonteista. Pirkan Laaturakenne Oy:n sivuilla esitellään uusia rakennuskohteita Lempäälän keskustassa. Yksi tuleva rakennuskohde on Hiiroksentiellä ja rakentaminen/suunnittelu on ilmoitettu aloitettavaksi keväällä 2018. Kunnan sivuilla havaintokuvien toimittajaksi on mainittu Pirkanmaan Laaturakennus Oy. Tuon nimistä firmaa ei löydy netistä tai Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Mahtaako kyseessä olla Pirkan Laaturakenne Oy?
Saariselle vastineen kirjoittaneet mainitsevat, että kaavoitusmonopoli on kunnalla, ei kenelläkään muulla. Hieman hämmentää, että kaavoitusprosessi on kunnan taholla vielä kesken, vastineet ko. kaavaan tulee jättää 5.1.2018 mennessä, ja siitä huolimatta rakennusyhtiö markkinoi jo tulevia asuntoja ja rakentamisen/prosessin alkavan keväällä 2018. Mahtaako olla niin, että päätös asemakaavaan (4044) on jo tehty, ja jos niin missä? Pirkan Laaturakenne Oy:n suunnitelmat vaikuttavat jo kovin valmiilta.
Alueelle on esitetty kaksi vaihtoehtoa: joko neli- ja kuusikerroksiset kerrostalot, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3 800 m2 tai seitsenkerroksinen talo/taloja, yhteensä 5 000 m2. Kun kunta haluaa kehittää keskustaa, luoda yhtenäistä, puutarhakylämäistä tunnelmaa, mietityttää, miksi yksityinen rakennusyhtiö suunnittelee aluetta. Totta on, että alue on kaavoitettu kerrostaloalueeksi, mutta voisiko kehittämistä tehdä koko alueen yhtenäisellä suunnittelulla. Kerrostalojen rakentaminen alueelle vaikuttaa monella tavalla. Tiivistyykö alue liikaa? Miten järjestetään alueen liikennöinti rakennusvaiheessa ja jatkossa? Korkeat talot tuottavat myös melusaastetta, koska mm. junaliikenteen äänet heijastuvat talojen seinistä. Virkistyskäytössä oleva vanha urheilukenttä asettuu kaavoitusalueen reunalle. Miten kunta on ajatellut säilyttää tai vaalia viheralueita? Ovatko nämä asioita, joita suunnittelussa tulisi myös ottaa huomioon? Kirjoituksen tarkoituksena ei ole ajatus: ”ei minun takapihalleni”, mutta suunnittelun ja kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää ja kuntalaisia osallistavaa.
Katariina Ylä-Rautio
