Tieliikennelaki (pykälä 32.) määrää, että ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Periaatteessa poliisi voisi siis antaa sanktion, mikäli autoilija ei velvollisuutta noudata. En ole niin nähnyt koskaan Lempäälässä tapahtuvan.
Lempäälässä jalankulkijoilla on hyvin usein tapana jäädä vain seisomaan jalkakäytävällä metrin, parin päähän suojatiestä ja odottaa kohteliaasti, että ajoneuvovirtaan jää sopivan pitkä väli häiriöttömään tien ylitykseen. Ei haluta haitata autoilijoita.
Toimintatapa ei kuitenkaan välttämättä lisää liikenteen sujuvuutta, ainakaan silloin, kun velvollisuudentuntoinen autoilija tulkitsee jalankulkijan olevan astumassa suojatielle ja alkaa siksi – tässä tapauksessa turhaan – vähentää autonsa nopeutta.
Joskus useampi jalankulkija on jäänyt kevyenliikenteenväylän ja suojatien liittymään kasvot tielle päin vaihtamaan kuulumisia keskenään. Ovatko he myös aikeissa ylittää tietä suojatietä, sitä autoilija ei voi aina tietää. Jalkakäytävällä on parempiakin paikkoja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Joulun alla olin kääntymässä Tampereentieltä Kirkkotorille nostamaan käteistä pankkiautomaatista. Hautausmaan kulmalla suojatien edessä oli samaan suuntaan aikomassa polkupyöräänsä taluttava varttunut mies.
Tarjosin hänelle tietä. Ei tapahtunut mitään. Mies ei noteerannut elettäni eikä minua. Pysyin paikoillani ja huhuilin hänelle sivuikkunasta, että nyt olisi mahdollista ylittää tie. En saanut selvää vastauksesta, ja hän huitoi minua menemään ensin.
Tapasimme hetkisen kuluttua samalla asialla pankkiautomaatilla. Vaihdoimme pari sanaa. Hän kertoi, miksei käyttänyt tarjottua tilaisuutta hyväkseen: Hän oli tarkkaillut suojatien edessä, että automaatilla olisi vähemmän ihmisiä – ettei tarvitsisi odottaa siellä vuoroaan.
Suomessa on vuonna 2018 yhteensä 311 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä ja 204 kunta-nimitystä. Kangasala otti 1.1. 2018 käyttöön kaupunki-nimityksen kuten Ylöjärvi ja Akaakin jo aiemmin.
Lempäälän sijoitus kuntaluettelossa kohosi vuodenvaihteessa väkiluvulla mitattuna yhden pykälän sitä suuremman Kangasalan ryhdyttyä kaupungiksi. Mikäli Lempäälä tekisi saman liikkeen eli ryhtyisi nimittämään itseään kaupungiksi, se olisi noin 23 000 asukkaallaan Suomen 40:nneksi suurin kaupunki takanaan 68 itseään pienempää kaupunkikuntaa kuten esimerkiksi noin 21 000 asukkaan teollisuuspaikkakunnat Iisalmi, Jämsä, Kemi, Tornio, Valkeakoski ja Varkaus. Lähimpänä kaupunkilistauksessa Lempäälän edellä komeilisivat reilun 24 000 asukkaan Raisio ja vuonna 2009 kuntaliitoksesta syntynyt Sastamala, entinen Vammala.
Koska kunnan nimityksellä sinänsä ei ole mitään juridista merkitystä – kaikkia kuntia kohdellaan kuntina, olivatpa ne nimitykseltään sitten kuntia tai kaupunkeja – kaupungiksi ryhtymisella halutaan imagon kohotuksen lisäksi ehkäpä ”legitimoida” vallitseva kaupunkimaisuus. Lempäälä ei sitä kaipaa, koska sellaista ei ole. Sen sijaan Lempäälä voisi vahvistaa maalaiskuntaimagoaan. Lempäälässä voisi toimia kunnanorkesteri, -teatteri ja -museo. Missään ei sanota, että ne kuuluvat vain kaupungeille.
Kaupunki-nimityksestä voisi ehkä olla jonkin verran Lempäälälle hyötyä Tampereen valtausyritysten varalle. Iso keskuskaupunki halunnee kuntaliitoksin imeä itseensä mieluummin maalaiskuntia kuin naapurikaupunkeja.
