Erik Edner, Kuusiranta ja Myllyranta esillä tarinaillassa

Ensimmäinen tarinailta pidettiin Kahvila Siirissä. Illan avasi Koe ja viihdy rannassa -hankkeen vetäjä Tuula Petäkoski-Hult, joka ilahtui mukanaolijoiden määrästä. Hän kannusti myös kuuntelijoita osallistumaan tarinoiden täydentämiseen.

Ensimmäiseksi tarinankertojaksi ja alustajaksi oli lupautunut Lempäälän terveyskeskuksen edellinen ylilääkäri Jorma

Kuusirannan talo on entinen Aleksander Dahlströmin perheen huvila. Kuva: Jorma Lehtinen

Kivekäs. Hänen tarinansa aiheena oli kirkkoherra Erik Edner, mutta myös kansalaisten elämä Suomessa 1700-luvulla.

– 1700-luku ei todellakaan ollut mitään helppoa aikaa Suomessa, vaan lähinnä vastoinkäymiset seurasivat toisiaan. Suomalaisia oli 1700-luvun puolivälissä vain reilut 400 000. Väestöä verotti ensin Suomen sota ja heti perään vielä rankat koleravuodet, aloitti Jorma Kivekäs.

Erik Edner tuli Lempäälään ensin vt. kirkkoherraksi 1748 ja seuraavana vuonna armovuodensaarnaajaksi edeltäjänsä Henrik Justanderin kuoltua. Armovuodensaarnaajan tehtävänä oli asettua pappilaan ja huolehtia edeltäjänsä perheestä ko. vuoden ajan.

– Nuori pappi sai ikään kuin valmiin perheen vastuulleen. Erik valitsikin vaimokseen Justanderin tyttären, Anna Magdalenan, jonka kanssa hän avioitui 1750, kertoi Kivekäs. Erik Edner valittiin Suomen pappissäädyn edustajana Tukholman valtiopäiville 1771-1772. Siellä hän edusti hattuja, vaikka säätynsä edustajat yleensä kuuluivat myssyihin. Valtiopäivillä Edner sitten teki aloitteen kaupungin perustamisesta Lempäälän pohjoispuolelle Tammerkoskelle. Näin tapahtuikin, tosin vasta vuonna 1779, jolloin Kustaa III allekirjoitti Tampereen perustamiskirjan.

Jorma Kivekkään tarinointia olisi kuunnellut pidempäänkin. Juttua tuli sujuvasti ilman minkäänlaisia muistiinpanoja.

– Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja minun on jotenkin helppo muistaa esimerkiksi vuosilukuja, totesi Kivekäs ihmettelijöille.

Illan toisena tarina-aiheena oli Kuusirannan talon eli nykyisen Kahvila Siirin historia.

– Minulle tämä talo on aina ollut Dahlströmien huvila, aloitti Lempäälä-opas Kirsti Isotalo oman tarinaosuutensa.

– Kävin täällä -60 -luvun alussa huutokaupassakin, kun talo oli vielä Dahlströmien suvun hallussa, hän jatkoi.

Ylilääkäri Jorma Kivekkään tarina kertoi Erik Edneristä ja 1700-luvun Suomesta. Kuva: Elina Kivi

Talo on valmistunut todennäköisesti vuonna 1897 Santeri (Aleksander) Dahlströmin perheen huvilaksi. Santeri Dahlström (s. 1859–k. 1913) oli filosofian maisteri, joka toimi muun muassa opettajana Oulun lyseossa sekä Oulun kauppakoulun rehtorina ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Huvila rakennettiin Lempäälään, koska Santeri Dahlström löysi täältä tulevan vaimonsa Hilda Olivian, os. Breitholtzin, jonka perhe asui Laikan kartanossa Lempäälässä.

Perheeseen syntyi kolme lasta, joista tytär Siiri (Edith Sigrid) on tunnettu Lempäälän historiassa mm. kansalaissodan aikana punaisten puhelinliikenteen salakuuntelijana.

– Tämän yhteensattuman vuoksi Kahvila Siiri sopii erityisen hyvin tämän talon nykyiseksi nimeksi, vaikka kahvilan nimi ei Siiri Dahlströmista tulekaan, totesi Kirsti Isotalo.

– Talo on siirtynyt Lempäälän kunnan omistukseen vuonna 1964 ja tontin nimi on Kuusiranta, muisteli puolestaan Reijo Fredriksson. Kunnan omistuksessa rakennus oli alkuun nuorisotilana. Kesäaikaan piha-alueella järjestettiin tansseja ja siellä toimi 1970-luvulla kesäteatteri. Talossa on myöhemmin ollut myös paiväkerhotoimintaa ja 1990-luvulla se on ollut taideyhdistyksen käytössä. Kunta on myös toteuttanut talon rannanpuoleisen laajennusosan. Viimeksi alakerran tilat olivat kunnan ulkotyöntekijöiden taukotiloina. Yläkerta on vuosien ajan ollut asuinkäytössä. Leena Soini avasi talossa Kahvila Siirin joulun alla 2016.

Viimeisenä muisteltiin Myllyrannan vaiheita sadan vuoden ajalta. Sahanjohtaja Blombergin rakennuttama höyrykoneen käyttämä saha valmistui 1888. Alku oli varsin hankala, sillä höyrypannun räjähdys surmasi kolme työntekijää heti alkuvuosina. Sahaustoiminta lähti kuitenkin liikkeelle nopeasti, ja vuonna 1898 sahalla oli töissä jo 51 miestä ja kolme naista.
– Myöhemmin paikalle tuli sahan tilalle mylly, joka ilmeisesti toimi sähköllä, sillä vesivoimaa ei paikalla ole koskaan ollut saatavilla, arveli Reijo Fredriksson.

Mylly oli toiminnassa vielä 1950-luvulla, mutta sittemmin myllyn tiloihin tuli asuntoja.

– Jostain syystä näihin asuntoihin kerääntyi hieman epäsosiaalisempia asukkaita ja muistan 1970-luvun puolivälissä käyneeni työni puolesta siellä ottamassa tuberkuloosinäytteitä, muisteli Kirsti Isotalo.

Tänä päivänä sahasta ja myllystä on jäljellä enää joitakin betonisia sokkelin jäänteitä Myllyrannan vierasvenelaiturin lähellä.
Tarinaillat ovat osa Koe ja viihdy rannassa Leader -hanketta. Seuraava tarinailta on Uotin kylpylässä 16.1.2018 klo 18.

Teksti: Jorma Lehtinen
Kuvat: Elina Kivi, Jorma Lehtinen