Maakunnan Matti avaa maakunta-asioita paikallislehdissä

Historiallinen uudistus pyyhkii vanhoja rajoja

Lokakuussa käydään presidentinvaalejakin merkityksellisemmät vaalit, kun suomalaiset valitsevat ensimmäiset maakuntavaltuustot. Maakunta ottaa hoidettavakseen muun muassa sosiaali- ja terveysasiat. Moni kunnallinen päätös ja tehtävä siirtyy maakunnalle.

Historiallinen uudistus luo valtakunnan politiikan ja paikallisen päätöksenteon väliin aivan uuden tason. Mutta tuntevatko ihmiset maakunnan?

Kuntien on pidettävä huoli, että ne ovat omannäköisiä ja vetovoimaisia, Matti Pulkkinen sanoo. Kuva: Tommi Liljedahl

– Edes puolueet eivät ole avanneet maakuntauudistusta kunnolla. Se on kansallinen häpeä, sanoo Matti Pulkkinen.

Hän vertaa tilannetta siihen, että suomalaiset valitsisivat europarlamentaarikkoja ymmärtämättä siitä, miten EU:n päätöksenteko toimii ja mihin päättäjät voivat vaikuttaa.

Matti Pulkkinen aloitti joulun alla Pirkanmaan Lehtitalon maakuntakoordinaattorina. Hän tuottaa maakuntasisältöjä konsernin paikallislehtiin ja -radioon. Muutkin lehdet pitkin maata ovat kiinnostuneet uudesta toimintamallista, sillä yhteistyön avulla pienikin pystyy hoitamaan maakunta-asioita.

– Tehtäväni on poikkitaiteellinen. Siinä yhdistyy sekä journalismi että markkinointi.

Elinkeino- ja yrityselämän päättäjät ovat jo siirtyneet kuntia kauemmas. Siksi maakunnan tekijöiden sekä huipputuotteiden ja -palveluiden esiin nostamisessa tarvitaan maakuntakoordinaattoria.

Matti Pulkkisen suurena missiona on avata pirkanmaalaisille, mikä maakunta on ja mistä siellä päätetään. Esimakua maakuntasivuista ja -liitteistä saatiin presidentinvaalien alla, kun Akaan Seutu, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Sydän-Hämeen Lehti, Ylöjärven Uutiset ja Radio Sun esittelivät ehdokkaat ja heidän kannattajansa. Yksin toimitusten rahkeet eivät olisi riittäneet vaalipaketin kokoamiseen, mutta yhteistyön ansiosta presidentinvaalit tulivat paikalliseksi asiaksi.

Maakunta-asiat koskevat presidentinvaalien tapaan samalla tavalla niin lempääläistä, vesilahtelaista kuin akaalaistakin.

– Minä voin lähteä vaikka Ruotsiin tutustumaan, mitä mieltä ystävyyskunnissa ollaan maakuntahallinnosta, joka on Ruotsissa pidemmällä kuin meillä, Pulkkinen sanoo.

Hallintouudistus vie monet ihmisten arkeen liittyvät asiat ja niistä päättävät poliitikot maakuntaan. Entistä harvemmat asiat tottelevat kuntarajoja.

– Maailma rakentuu rajattomaksi. Netissä sitä pidetään hyvänä, mutta kunnissa ja ihmisten mielissä taistellaan rajojen poistamista vastaan, Matti Pulkkinen sanoo.

Maakuntauudistuksen myötä pitäisi päästä maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta. Kaupunkikulttuuri ja teollisuus tarvitsevat ympärilleen vahvaa ja erikoistunutta maaseutua.

– Tampere on kansainvälisesti kiinnostava keskus ja Suomen teatteripääkaupunki. Maakunnan voimavara on se, että ihmiset haluavat tulla myös Seitsemiseen tai Laipanmaahan.

Kuntien on löydettävä itsensä uudelleen, kun suuri osa niiden tehtävistä siirtyy maakuntaan.

– Kuntien arki ei enää ole turvallista taapertamista satojen tehtävien parissa, vaan niiden on oikeasti mietittävä olemassaolonsa oikeutusta. Mistä ne ammentavat elinvoimansa ja mitä ne tuovat maakuntaan?

Naapurin kasvu ei ole itseltä pois, vaan maakunnan menestys hyödyttää kaikkia.

– Kuntien on pidettävä huoli, että ne ovat omannäköisiä ja vetovoimaisia.

Myös paikallislehdet vaikuttavat kuntiensa kehitykseen. Yksi osoitus tästä saatiin Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkintoja jaettaessa. Ne kaikki tulivat Pirkanmaan Lehtitalon paikallislehtien reviireille Lempäälään, Ylöjärvelle ja Pälkäneelle.

Maakuntauudistus on Pirkanmaalle isompi asia kuin monelle muulle maakunnalle. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa maakunnan identiteetti on vahvempi kuin Pirkanmaalla.

– Eteläpohjalainen ymmärtää, että kasvukeskus vetää asukkaita, työpaikkoja ja yrityksiä. Tärkeintä on, että ne tulevat maakuntaan, sillä se on kaikkien etu. Myös Lapissa osataan puhaltaa yhteen hiileen. Matkailuala kehittyy sellaista vauhtia, että siellä podetaan jo työvoimapulaa, Matti Pulkkinen sanoo.

– Pirkanmaa on vielä niin nuori maakunta, että se on monelle epäselvä. Jossain Virroilla eivät Lempäälän asiat ole kauheasti kiinnostaneet, vaikka jatkossa ne ovat entistä enemmän yhteisiä.

EU-aika ja seutukuntajako ovat korostaneet maakunnan eri kolkkien välisiä rajoja. Lukijansa ja reviirinsä tuntevat paikallislehdet ovat avainasemassa, kun mielen muureja puretaan. Lehdet voivat auttaa nostamaan katsetta ja näkemään laajemmin.

– Meistä kaikista tulee maakuntahallinnon myötä entistä enemmän pirkanmaalaisia, Matti Pulkkinen sanoo.

Hän uskoo, että maakuntauudistus aiheuttaa samanlaisen muutoksen kuin EU-jäsenyys. 1990-luvun EU-ajalla syntyneet nuoret mieltävät itsensä eurooppalaisiksi. He näkevät mahdollisuutensa aivan eri tavalla kuin edeltävät sukupolvet, koska ovat tottuneet rajattomaan Eurooppaan.

– Nuoret eivät pelkää muutosta, sillä he ovat eläneet sitä aina, Pulkkinen sanoo.

Maakuntauudistus tai kuntaliitos ei pyyhi rajoja hetkessä pois. Ei ole kuitenkaan kovin hedelmällinen suhtautumistapa, jos yrittää elää vanhaa aikaa ikään kuin maailma ei ympärillä muuttuisi.

Tuulimyllyjä vastaan taisteleville käy huonosti, muutoksessa aktiivisesti eläville hyvin.

– Parempi olla rakentamassa kuin jarruttamassa, sillä maakuntiin mennään meistä huolimatta, Pulkkinen sanoo.

Maakuntavaaleissa on osattava katsoa vanhojen rajojen yli, sillä edustajat eivät ole oman kunnan, vaan koko maakunnan asialla.

– Jos maakunnassa ei nähdä yhteistä etua, uudesta ajasta tulee repivää.

Pulkkisen mielestä ensimmäinen maakuntavaltuusto ja nyt luotava organisaatio ovat avainasemassa, kun uudelle maakunnalle muotoillaan ohjelmaa.

– Se on kuin hallitusohjelma tai perustuslaki.

Pulkkinen pitää Tampereen kaupunkiseutua esimerkkinä siitä, miten luottamus ja yhteistyö syntyvät.

– Alkuun oli kauheat turpamatsit, kun ajateltiin, että kaiken ideana on luoda Suur-Tampere. Mutta seutujohtaja Päivi Nurmisen johdolla käynnistetty yhteistyö on saanut kehyskunnatkin mukaan.

Matti Pulkkisen hieman viralliselta kalskahtava titteli muovautui uusiksi, kun Aamulehti esitteli Pirkanmaan Lehtitalon maakuntakoordinaattorin. Siitä alkaen Pulkkinen on tunnettu Maakunnan Mattina.

– Nimitys on poikani Jussin idea ja keksintö, Pulkkinen sanoo.

Oppikoulunaan maakunta-asioihin Pulkkinen pitää 1980-luvun Savon Sanomia.

– Se toimi silloin 71 kunnan alueella, ja minä olin töissä jokaisessa aluetoimituksessa. Fyysiset etäisyydet olivat isoja ja paikkakunnat omaleimaisia.

Paikallislehtiuransa Pulkkinen aloitti Soisalon Seudussa.

– Se oli ensimmäinen lehti, joka valmistettiin nykymenetelmällä sähköisesti painokuntoon, Pulkkinen kertoo vetämästään uudistuksesta.

Leppävirralta päätoimittaja päätyi perinteikkäisiin hämäläispitäjiin, joissa jokaisessa oli vahva kulttuurinsa. Hän toimi päätoimittajana Hattulassa, Hauholla ja Tuuloksessa ilmestyneessä Vanajaveden Seudussa ja uudisti Pälkäneellä, Luopioisissa, Sahalahdella ja Kuhmalahdella ilmestyneen Sydän-Hämeen Lehden, kunnes lähti luomaan uutta paikallislehteä Ylöjärvelle.

– Historia opettaa, että paikalleen jääminen on pahasta. Kuvittelin käynnistäväni Ylöjärven Uutiset ja jatkavani sitten eteenpäin. Mutta paikkakunta, lehti ja bisnes olivat sellaisessa kasvussa ja kehityksessä, että jokainen vuosi ja päivä oli uusi ja erilainen.

Ylöjärvellä vierähtikin parikymmentä vuotta. Kunnassa oli 18 000 asukasta, kun Pulkkinen aloitti päätoimittajana. Nyt se on 34 000 asukkaan kaupunki. Paikallislehti on ollut vahvasti rakentamassa kaupungin kasvua.

– Me olemme tehneet muun muassa Elovainion Uutisia, joiden kautta Ylöjärvi esittäytyy koko kaupunkiseudulle.

Hyppy päätoimittajan tehtävistä maakuntakoordinaattoriksi tapahtui vuorotteluvapaan kautta.

– Ihminen tarvitsee välillä tuumaustauon.

Hyperaktiivinen idealinko lähti kolmeksi kuukaudeksi luostariin munkkioppilaaksi.

– Toimin kuuliaisuusveljenä erilaisissa tehtävissä. Kirkon lattioita putsatessa oli täysi vapaus puntaroida asioita, kun ei ole pyöritettävänä arjen aikataulumerta.

Teksti: Tommi Liljedahl

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>