Olen ihmetellyt kahden vuoden ajan, kuinka vaihtoehdottomasti Lempäälässä on viety eteenpäin kolmannen yläasteen suunnitelmia. Minä kuten monet muutkin olen ylimalkaisesti selvillä vanhan lukiorakennuksen ongelmakohdista. Perinpohjaista tutkimusta ei ole tehty ja päätös rakennuksen purkamisesta on hyvin lähellä.
Mahdollista tutkimisaikaa on menetetty yli kaksi vuotta. Liian vähälle huomiolle on jätetty rakennuksen hyvät puolet ja täysin on sivuutettu Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulun kulttuurihistoriallinen ja koulutuksellinen merkitys alueelle.
Viime syksynä TTY laati arvion eri vaihtoehdoista tulevaksi kouluksi ja peruskorjaus oli yhtenä vaihtoehtona. Selvityksessä lausuttiin mm.: ”Nykyisen rakennuksen korjaamista puoltaa kohteen suojelumerkintä sekä sen sivistyshistoriallinen arvo. Myös selkeä luokkajako ja tilojen muunneltavuus mahdollistaisivat kohteen käytön perusparannettuna. Nykyinen rakennus on pohjaratkaisultaan melko selkeä tasoeroja lukuun ottamatta. Rakennuksen keskiosassa on käytävä, jonka kautta suureen osaan tiloista kuljetaan. Yksinkertaisen pohjaratkaisun ja pilari-palkkirakenteen vuoksi tilat ovat myös helposti muunneltavissa. Esimerkiksi luokkatiloja voi helposti yhdistää isommiksi tiloiksi tai pieniä varastotiloja yhdistellä kevyitä väliseiniä purkamalla. Nykyiset luokkatilat ovat hyvin valoisia suurien ikkunoiden ja niiden suuntauksen vuoksi. Arkkitehtonisesti rakennus on melko neutraali ja sopii hyvin ympäristöönsä. Nykyisessä rakennuksessa auditorioon ja ruokalaan on käynti suoraa ulkoa, mikä helpottaa tilojen hyödyntämistä myös esimerkiksi iltakäytössä”.
Vanhassa lukiorakennuksessa on suuri juhlasali, jollaista tuskin enää rakennetaan Lempäälään. Juhlasalin akustiikka on myös erinomainen.
Lempäälässä tehdään tuon tuostakin esityksiä ja aloitteita kestävän kehityksen toteutumiseksi, tässä kohtaa myös kestävä kehitys on tylysti sivuutettu.
Mikko Kärki
