Kuva: Timo Palomäki
Kolme talvilintulaskentaa osoittaa selkeästi, miten linnut selviävät talvesta. Syyslaskenta pidetään marraskuun alussa ja talvilaskenta joulun tienoilla. Kevätlaskennan Mari Kukkamäki ja Rainer Mäkelä suorittivat 3.maaliskuuta Lempäälässä Vaihmalan–Ryynikän 10,7 km:n reitillä pakkasen ollessa keskimäärin -14 C. Eri lajeja havaittiin 25.
Vesilahden Kirkonkylän 6,2 km:n reitillä Jani Vastamäki havainnoi 19 eri lintulajia -23 asteen pakkaskelissä 21. helmikuuta.
Mielenkiinnolla seurattiin, miten tiaisille kävisi helmikuun paukkupakkasissa. Tali- ja sinitiaiset selvisivät yllättävänkin hyvin, kiitos yleistyneen talviruokinnan.
Sen sijaan talvi koetteli kovin kourin tänä talvena yllätyksellisen runsaina talvehtimaan jääneitä järripeippoja ja peippoja. Myös tilhien määrä on vähentynyt huomattavasti pihlajan- ja aroniapensaiden marjojen loputtua. Tilhien on sen jälkeen tyytyminen katajanmarjoihin ja ruokinnoilla maahan tippuneisiin muruihin.
Lempäälän laskennassa havaittiin lintulajeja seuraavasti (suluissa vertailutulos laskennasta 31.12.): – sinisorsa 22 (50), telkkä 8 (7) , isokoskelo 1 (2), kesykyyhky 3 (14), käpytikka 4 (2), tilhi 2 (24) , koskikara 4, mustarastas 4 (4), räkättirastas 0 (65), pyrstötiainen 1, hömötiainen 2 (1), sinitiainen 70 (34), talitiainen 56 (54) , närhi 1 (2), harakka 17 (17), naakka 54 (253) , varis 27 (102), korppi 1(1), pikkuvarpunen 46 ( 20), peippo 4 (6) , viherpeippo 22 (20), järripeippo 0 ( 25), tikli 30 (2), urpiainen 5 ( 113), punatulkku 7 ( 25) , keltasirkku 10 ( 28).
Vesilahdessakin runsain laji oli sinitiainen 106 yksilöllä, seuraavana talitiainen 88, naakka 66, varis 46, viherpeippo 37, tikli 31 ja pikkuvarpunen 30 yksilöä.
Järripeippoja tavattiin Vesilahden joululaskennassa 5, nyt ei enää yhtään. Peippojen määrä oli vähentynyt kolmesta yhteen, mustarastaat 21 yksilöstä kahdeksaan. Punatulkkuja oli joululaskennassa 47, kevätlaskennassa enää 17.
Erikoisimmat lajit Vesilahden kevätlaskennassa olivat varpuspöllö ja pohjantikka.
Lintulaskennoissa seurataan myös nisäkäskantoja ja puiden siemensatoa. Saatujen tietojen perusteella pystytään paremmin ymmärtämään lintukannoissa tapahtuneita muutoksia, mutta tietoja voidaan käyttää myös muuhun ympäristönseurantaan ja tutkimukseen.
Lempäälän ja Vesilahden laskennoissa havaittiin yksi orava. Tavallisimmat Vesilahdella näkemäni nisäkkäät ovat metsäkauris ja valkohäntäpeura, mutta ne eivät aina osu laskentareittien varteen.
Talviruokintaa on tärkeää jatkaa keskeytymättä kevääseen saakka, jos sen kerran on aloittanut. Selviytyäkseen pakkasöistä linnut tarvitsevat runsaasti energiaa ruumiinlämmön ylläpitämiseen .
BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että esimerkiksi talitiainen joutuu 20 asteen pakkasessa syömään 6 grammaa auringonkukan siemeniä saadakseen sen energian, minkä se kuluttaa päivän aikana.
Vesilahden Riuttankulmalla riittää edelleen vilskettä Kirsi Rekolan mainiolla ruokintapaikalla. Harmaapäätikkapari on ruokinnan vakioasukas, samoin pikkutikka ja neljä mustarastasta. Tiaiset, 8 pyrstötiaista , 40 pikkuvarpusta , viherpeipot ja urpiaiset pitävät huolen, että ruokinta-automaatit on täytettävä joka päivä.
Nokialaiset Anne Viitalaakso ja Kati-Kaisa Purhonen halusivat nähdä Vesilahden kuuluja kotkia Laukon rannoilta ja heti onnisti: Säijänselällä kierteli 17 merikotkaa, esiaikuinen maakotka ja 15 korppia kärkkymässä kalastajien jättökaloja.
Teksti: Hannu Järvinen
