Vastaava työnjohtaja sai urakkansa päätökseen

Sähkö-, putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiourakat kilpailutettiin ja teetettiin sivu-urakoina. Vilkkaimpana aikana työmaalla oli parikymmentä työntekijää. Nyt rakennuksen ovat vallanneet huonekalujen kokoajat. Kuva: Sanna Suonopää

Se on valmis!

770 neliömetrin kokoinen, leveillä kuusipaneeleilla verhoiltu uudisrakennus seisoo keskellä peltoaukeaa. Se on Vesilahden uusi kirjasto, jolla ei vielä ole nimeä.

– Tämä on ollut rakennusteknisesti monipuolinen ja mielenkiintoinen projekti, arvioi rakennustyömaan vastaava työnjohtaja, punkalaitumelainen Juha Kauppila.

Kauppila esittelee puurunkoista taloa, jonka ulkoverhoilu on käsitelty kuultavalla puunsuojalla ruskehtavaksi ja alumiinirunkoiset ikkunanpuitteet ovat siniset. Isoista ikkunoista tulvehtii valoa korkeaan, avaraan saliin, jota kannattelevat kuultolakatut, massiiviliimapuusta tehdyt pilarit ja palkit.

– Ne ovat kantavia rakenteita, Kauppila osoittaa ylöspäin.

Satunurkkaus on lastenosaston sydän. Kuva: Sanna Suonpää

Kirjastosalin korkeus on enimmillään kuusi metriä. Sisäseinät ovat kipsilevyä ja muurattua kalkkihiekkakiveä, ja ne on maalattu sinisen ja harmaan sävyillä. Sisäkaton sininen väri taittuu

– Siistin näköistä ja valoisaa. Hyvin näyttää olevan tilaa, mitä nyt olen tässä sivusilmällä ehtinyt katsoa, asentaja Kalle Takala arvioi Vesilahden kirjaston uusia tiloja. Pari vuotta sitten Porista Lempäälään muuttanut Takala kokosi huonekaluja uudessa kirjastosalissa ennen pääsiäistä. Kuva: Sanna Suonpää

lähelle vaaleanviolettia tai lilaa,  ja lattiassa on vaaleanharmaa polyuretaanimassapinnoite.

– Tällaista lattiapinnoitetta käytettiin aluksi teollisuushalleissa, mutta nykyään sitä käytetään myös julkisissa tiloissa, kuten kouluissa. Luulisi sen olevan kestävää, kun sitä kerran halleissakin käytetään, työnjohtaja arvelee.

Pappilantien puoleisella reunalla on lasten satutila ja Huhtatien puoleisessa päädyssä lehtilukusali. Hyllyjen lisäksi kirjastoon tulee paljon istumapaikkoja ja pöytäryhmiä sekä kahvi- ja välipala-automaatit. Avoimen tilan lisäksi talossa on hiljainen työskentelyhuone sekä  kokoushuone, jonka voi varata käyttöön. Kokoushuoneessa on keittiönurkkaus.

Pääsisäänkäynnin tuntumassa on naulakoiden ja asiakkaiden WC-tilojen lisäksi info- ja matkailupiste, jota hoitaa matkailuneuvoja Satu Karvinen. Lisäksi rakennuksessa on kirjavarasto, tarvikevarasto, henkilökunnan työhuoneita ja taukotiloja sekä teknisiä tiloja. Teknisissä tiloissa on muun muassa maalämpöpumppu.

Rakennussuunnittelun on tehnyt Arkkitehtuuritoimisto Maarit ja Aarni Holttinen. Sama toimisto on laatinut pihasuunnitelman, jota lähdetään toteuttamaan keväällä. Pihalle kylvetään nurmikkoa sekä istutetaan puita ja muita kasveja. Kulkuväylille tulee murskepinta.

Pääsisäänkäynnin puunväriset pilarit ja palkit maalataan keväällä sinertäviksi. Kulkureiteille tulee murskepinta, ja rakennuksen ympärille kylvetään nurmikkoa ja laitetaan istutuksia. Kuva: Sanna Suonpää

Pääsiäisen alla rakennus alkoi olla avainten luovuttamista vaille valmis, ja Juha Kauppilalla oli käsillä viimeinen työpäivä Vesilahdessa. Hän ehti johtaa työmaata viime vuoden helmikuusta lähtien, aluksi Vetur Oy:n palveluksessa. Kun Vetur meni konkurssiin, Vesilahden kunta otti työmaan haltuunsa, ja Kauppila siirtyi

kunnan palvelukseen.

– Ikävää, että kunta joutui ottamaan työmaan haltuun, mutta onneksi Juha saatiin jäämään vastaavaksi työnjohtajaksi. Ilman häntä rakentamisen loppuvaihe ei olisi sujunut näin hyvin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.) kehuu Kauppilaa.

Uusi-Erkkilä on seurannut kirjaston rakentamista alusta saakka ja poikennut työmaalla aina ohi kulkiessaan. Krääkkiössä asuva kunnallispoliitikko on myös rakennustoimikunnan puheenjohtaja.

– Uskon, että työ on tehty laadullisesti hyvin, vaikka tahti on välillä ollut hidas. Olemme myös yrittäneet huolehtia siitä, että kustannukset eivät karkaa käsistä. Laskelmien mukaan näyttää siltä, että tässä on  kohtuullisen hyvin onnistuttu, hän kertoo.

Päätös kirjaston rakentamisesta oli jo tehty, kun kunnanhallituksen puheenjohtajan nuija siirtyi Uusi-Erkkilälle. Nyt hän katselee mietteliäänä, kun asentajat kokoavat huonekaluja valmiissa kirjastosalissa.

Satunurkkaus on lastenosaston sydän. Kuva: Sanna Suonpää

– Onhan tämä avara, valoisa, monikäyttöinen tila, ja sijainti on hyvä. Täällä voi järjestää erilaisia tilaisuuksia, näyttelyjä ja muuta oheistoimintaa, hän arvelee.

Uusi-Erkkilän vieressä tiloja silmäilee Valto Sorva (kok.), joka istuu ensimmäistä kauttaan kunnanvaltuustossa ja teknisen lautakunnan puheenjohtajana.

– Avara tämä on, tulisipa tästä myös toimiva. Tarkoitus ei kai ole, että tämä on yksin kirjaston tila, vaan että tätä voitaisiin hyödyntää muutenkin, hän toivoo.

Tavoitteena on, että uusi kirjasto avataan asiakkaille toukokuun aikana. Vaikka kirjasto näyttää jo ulkoa päin valmiilta, lainat pitäisi edelleenkin palauttaa vanhan kirjaston pääoven vieressä

olevaan palautuslaatikkoon.

Kirjavarasto on jo muuttanut vanhalta kirjastolta, entisestä eläinlääkärin autotallista, uudisrakennuksen kulmahuoneeseen, ja kaikki aineisto on vanhalla kirjastolla pakattu. Kirjaston kokoelmassa on kymmeniä tuhansia niteitä, joihin kaikkiin on liimattu etälukutarrat.

Uuden kirjaston kiinteät hyllyt on tilattu valkeakoskelaisesta puusepänliikkeestä ja irtokalusteet Iskusta. Uudessa kirjavarastossa on terveyskeskukselta siirretyt vanhat metallihyllyt, joihin mahtuu paljon kirjoja pieneen tilaan.

Kirjaston nimikilpailuun saapui määräaikaan mennessä 240 ehdotusta. Ehdotukset ovat saaneet innoitusta muun muassa Vesilahden luonnosta ja historiasta sekä paikkakunnalla vaikuttaneista kirjailijoista, kansanperinteen kerääjistä ja kirjastonhoitajista. Nimi valitaan huhtikuun puolivälissä.

Sanna Suonpää