Arkkitehti Arthur af Hällström, 1867–1933, syntyi Lempäälässä. Hän valmistui Tampereen teollisuuskoulusta rakennusmestariksi vuonna 1888. Arkkitehdin tutkinnon hän suoritti Budapestissa vuonna 1894.
Vuoteen 1911 Tampereella työskennelleen af Hällströmin päätyö oli uusrenessanssimallinen Hällströmin palatsi. Osoitteessa Hämeenkatu 10 sijainnut rakennus paloi Tampereen valtauksen yhteydessä. Sitä ei toisin sanoen enää ole. Tilalle rakennettiin myöhemmin uusi, tylsän laatikkomallinen asuinliikekiinteistö, jonka katutason pizzeriasta levinnyt tuhopoltto vaati kolme kuolonuhria vuonna 2010.
Vuosisadan museoksi valittu Vapriikki herätti hetkeksi eloon sunnuntaina päättyneessä katkeransuloisessa ”Kadonneet kaunottaret” -näyttelyssään Tampereen alueen kadonneita kauniita rakennuksia. Niitä on valitettavan paljon, sillä vasta 1970-luvulla vanhan rakennuskannan säilyttämisen ja kerroksellisen ympäristön arvot nousivat laajempaan tietoisuuteen. Siihen asti hävitettiin surutta vanhaa kiinteistökantaa – aivan kuten Turussa ja joka puolella maata yleensäkin.
Kahden järven välissä kapealla kannaksella sijainneen kaupungin asemakaavasta jyrättiin niin työläisten asuinalueita Amurissa ja Tammelassa kuin kuin kivitaloja ja arvokiinteistöjä kuten Wivi Lönnin suunnittelema jugendtyylinen Kaukajärven kartano Vehmaisissa. Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa ei ole ”vanhaa kaupunkia”, johon turistin voisi ohjata.
Lempääläläinen Tapio Lähde oli toteuttanut näyttelyyn pienoismallin Branderin talosta/Spriitehtaan talosta 3D-mallinnuksena vanhoja valokuvia ja säilyneitä rakennuspiirustuksia apuna käyttäen. Hänen toteuttamallaan virtuaalimallilla Luterilaisesta Rukloushuoneesta museovieras saattoi tutkailla kadonnutt rakennusta sekä ulko- että sisäpuolelta. Voi kunpa pienois- ja virtuaalimallin lisäksi saisi ihailla niitä vielä luonnossakin.
