Maanomistus uudelleen ajateltuna. Huhtikuun puolivälissä starttaava joukkorahoituskampanja tähtää maan säätiöimiseen.
Kurjen biodynaaminen tila ja ekokylä valmistautuu parhaillaan työntäyteiseen kevääseen. Tilan eläinmäärä on juuri haastattelua edeltävänä yönä kasvanut kyyttövasikalla ja lampolassa määkii pieniä suomenlammaskaritsoita. Kurjen maatilalla on yhteensä noin 33 hehtaaria maata biodynaamisesti hoidettuina peltoina ja luonnonlaitumina. Tilaa viljelevät vesilahtelaiset Ira ja Ari Hellstén.
Tilalla on omaa peltoa ja viljeltäviä peltoja on lisäksi vuokrattu naapurissa sijaitsevalta Koivulan tilalta. Noin vuosi sitten naapuri ilmoitti, että talousvaikeuksien vuoksi pellot pitää myydä.
– Ensiksi tuli reaktio, että herranjestas. Maatalous ei ole niin tuottoisaa bisnestä, että olisi mahdollista ostaa lisää maata, Ira Hellstén kertoo.
Murhe oli myös naapurilla, joka kertoi joutuvansa muuttamaan pois kodistaan. He aloittivat pitkät neuvottelut, joiden tuloksena Kurjen tila pyrkii ostamaan pellot, maapohjan ja tuotantorakennukset.
Bonuksena naapuri saa pitää kotinsa.
Ira Hellstén kertoo, että heidän näkemyksensä mukaan maan ei kuitenkaan pitäisi olla kauppatavaraa ja yksityisomistuksessa. Ratkaisuksi löydettiin uudenlainen maanomistuksen malli, jossa maan omistaa yleishyödyllinen säätiö. Niin seuraavan sukupolven ei enää tarvitse ostaa maata sitä viljelläkseen.
Kurjen tilan ja Biodynaamisen viljelyn säätiön yhteistyössä perustettiin peltojen ostamista varten Kurkirahasto. Mukana suunnitteluryhmässä ovat olleet myös Ehta Raha, maanomistaja, joukko
yksityishenkilöitä, Osuuskunta Uusruukki ja Tampereen Steinerkoulun luomuravintola Timjami. Rahasto toimii säätiön alaisuudessa, mutta sen hallinto on Vesilahdessa. Varat peltojen ostoon kerätään joukkorahoituskampanjalla.
Tavoitteena on kerätä joukkorahoituksella peltojen ostoon 180 000 euroa. Kokonaisuudessaan hinta on 250 000 euroa, minkä lisäksi kampanjasta syntyy 20 000–30 000 euroa kuluja. Loput kustannettaisiin lainalla, jota maksettaisiin pois pelloista saatavilla vuokratuloilla. Ira Hellstén kertoo, että samalla kerätään kokemusta uudesta mallista ja siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Myytävistä tuotteista suunniteltiin yhteisöllisiä ja niiden haluttiin tuottavan osallistumisen kokemuksia. Niinpä päätuotteeksi valikoitui hedelmätarha, jossa on omenapuita ja marjapensaita. Sijoituksella voi siis tulla esimerkiksi omenapuun haltijaksi. Puuta voi hoitaa Kurjen tilalla ja muutaman kasvuvuoden jälkeen nauttia sen hedelmistä. Hedelmätarhan haltijoille on suunnitteilla muun muassa omenankukkajuhla kukkaloiston ollessa parhaimmillaan, konsertteja ja maistelutilaisuuksia. Myöhemmin järjestetään kurssi, jossa opetetaan omenapuun oikeaoppista leikkausta.
Mahdollisuus on vuokrata myös palanen kukkapeltoa. Kukkapellon haltija saa vapaasti käydä poimimassa pellolta kukkia tai vain ihailla kaunista sijoitustaan. Kolmas vaihtoehto liittyy eläimiin. Joukkorahoituskampanjassa voi ostaa itselleen oman aidantolpan. Omalle tolpalle voi tulla vaikkapa katselemaan sen takana laiduntavia eläimiä.
Myös muita tuotteita on tulossa myyntiin. Luvassa on esimerkiksi valokuvauskurssi, Vesilahden pyhät paikat -kierros ja yrttispiraalin rakennuskurssi. Tuotteiden hinnat ovat 15 eurosta 2000 euroon. Ensimmäinen myyntijakso kestää kolme kuukautta huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Lisätietoa haltijaksi tai tolpanomistajaksi ryhtymisestä löytää Kurkirahaston omilta verkkosivuilta.
Ira Hellstén ajattelee maanomistuksesta samoin, kuin intiaanipäällikkö Seattlen vuonna 1854. Hän on kirjannut ylös pääkohtia intiaanipäällikön vastauksesta Yhdysvaltain presidentille, kun tämä oli tehnyt tarjouksen ostaa heidän maansa.
Kuinka kukaan voi ostaa tai myydä taivasta
yläpuoleltamme tai maan lämpöä?
Koko ajatus on meille outo.
Ellemme omista ilman raikkautta tai veden kimallusta,
kuinka kukaan voi ne ostaa?
Me olemme osa tätä maata ja se on osa meitä.
Tuoksuvat kukat ovat sisariamme, kauris,
hevonen ja mahtava kotka ne ovat veljiämme.
Kallioiset harjanteet, niittyjen rehevyys,
ponin ruumiin lämpö ja ihminen
— kaikki kuuluvat samaan perheeseen.
Ja jos me myymme maamme, täytyy sinun
pitää se erillään ja pyhänä; paikkana jonne
valkoinen mieskin voi tulla maistamaan
tuulta, jolle niityn kukat ovat antaneet tuoksun.
Opettakaa lapsillenne, mitä me olemme opettaneet
lapsillemme, että maa on meidän äitimme.
Mitä tahansa tapahtuu maalle, tapahtuu maan lapsille.
Mitä tahansa tapahtuu maalle,
tapahtuu maan lapsille.
Maa ei kuulu ihmiselle, vaan ihminen maalle.
Tämän me tiedämme.
Kaikki luontokappaleet ovat yhtä kuin veri,
joka liittää suvun yhteen. Kaikki luodut ovat yhtä.
Mitä tapahtuu maalle, tapahtuu maan pojille.
Ei ihminen kutonut elämän kudosta. Hän on vain sen säie.
Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen.
Nuori! Kurjen tilan kautta ulkomaille?
- Kurjen tilalla työskentelee vuosittain ulkomaalaisia vapaaehtoisia Eurooppalaisen vapaaehtoispalveluohjelman eli EVS:n kautta. Tilan kautta myös suomalaisten nuorten on mahdollista päästä vapaaehtoistyöhön ulkomaille.
- Ohjelmassa nuoret tekevät vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa yleensä 6–12 kuukautta.
- Kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti nuoret, joilla ei juurikaan ole aiempaa kansainvälistä kokemusta eikä muita kanavia kansainvälistymiseen. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla on yleensä muita kansainvälistymiskanavia, joten he eivät ole EVS-ohjelman ensisijaista kohderyhmää.
- Ohjelmaan voivat hakea 18–30-vuotiaat EU-maiden kansalaiset.
- EVS-ohjelmassa järjestetään myös sosiaalisen vahvistamisen hankkeita erityistukea tarvitseville nuorille. Näiden hankkeiden kesto on yleensä 2-8 viikkoa.
- Lisätietoa: http://www.nuorisovaihto.fi/vapaaehtoistyo/european+voluntary+service+evs/
