1900-luvun alun Narva herää henkiin Sorvalan näyttelyssä

Pienoismallista näyttelyn vetonaula

Kaikki tietolähteet otettiin käyttöön, kun pienoismallia alettiin rakentaa. Alpo Siltala (vas.) ja Jari Rantala rakensivat, Reino Roppo toimi asiantuntijana. Kohteeksi valittiin Narvan kylä lähiympäristöineen vuosina 1907–10. Kuva: Arto Hämäläinen

Ajatus Narvan kylän pienoismallin rakentamisesta syntyi maaliskuussa, kun Sorvalan Seniorit olivat jälleen kerran kokoontuneet muistelemaan vanhoja. Puheen solinan keskellä Reino Roppo veti salkustaan ison, käsinpiirretyn kartan, johon oli pikkutarkasti merkitty ja nimetty kymmeniä jo maastosta kadonneita kohteita 1900-luvun alun Narvasta.

– Piirsin kartan isäni kanssa 1980-luvulla. Isä oli 17-vuotias vuonna 1918 ja muisti paikat hyvin, kertoo Roppo, joka on viime vuosina hionut karttaansa yhä yksityiskohtaisemmaksi.

Innokkaat puutyöharrastajat Jari Rantala Narvasta ja Alpo Siltala Rämsööstä alkoivat toteuttaa pienoismallia karttojen, valokuvien ja asiakirjojen pohjalta. Käytännön työ tehtiin Narvan monitoimitalon puutyötiloissa.

Yksityiskohdista ei tingitty. Alpo Siltalan sormien välissä hänen pikkutarkasti sorvaamansa vinttikaivo. Kuva: Arto Hämäläinen

– Pienoismalli tulee näytteille Sorvalan mökkiin Narvan koulun lähelle. Mittakaava päätettiin esittelytilan mukaan. Pohjamuoto rakennettiin styroksista uusien karttojen korkeuskäyriä mukailevaksi ja päällystettiin kankaalla, kuvaa

Rantala rakennusprosessia.

Haastavuutta työhön toi valokuvien vähyys. Yksityiskohdat ja esimerkiksi rakennusten värit piti päätellä heikkolaatuisista mustavalkokuvista. Kylän oman pojan Otto Toivosen sata vuotta vanha maalaus osoittautui tarkassa tutkinnassa osin epäluotettavaksi tietolähteeksi.

– Värivaihtoehtoja oli tuohon aikaa oikeastaan neljä: harmaa, punamulta, keltamulta ja valkoinen. Nämä erottuvat mustavalkokuvistakin melko luotettavasti. Yllättäen monissa taloissa oli maalaamaton hirsiseinä, mutta ulkorakennukset olivat punamullattuja. Katot olivat järjestään pärekattoja, kertoo Rantala.

 

Oman kylän historia kiinnostaa myös narvalaisia nuoria. Vesilahden Valkohäntien partiolaiset tulivat apuun, kun tarvittiin näppäriä sormia maalaamaan ulkorakennuksia, liimaamaan pärekattoja ja pystyttämään kylän pohjoispuolella levittäytyvää metsää.

Kuvia 1900-luvun alun Narvasta on vähän. Ylläoleva Museoviraston kuva oli pienoismallin tekijöille arvokas tiedonlähde.

Työskentelyn ohessa kolme heistä, Amanda Mäkinen, Mika Taivaljärvi ja Martti Leppänen pohtivat historiantuntemuksen merkitystä. Kenenkään kotona ei ole puhuttu sadan vuoden takaisista tapahtumista Narvassa, mutta koulussa aihetta on käsitelty. Oman koulun karu kohtalo ja sen opettajan Akseli Nopolan nimi olivat jääneet kaikkien mieleen. Tuleva Sorvalan näyttely kiinnostaa, koska siellä kerrotaan oman kylän historiasta.

 

Narvan kylä oli kookas. Reino Roppo laskee nopeasti yhteen kaikki varmat rakennukset ja saa tulokseksi ainakin 70 rakennusta.

– Piharakennuksia oli paljon, latoja, riihiä, aittoja. Ropoltakin paloi vuonna 1918 yhdeksän rakennusta.

Rantala naureskelee, että ihan jokaista huussia tuskin pienoismalliin väsätään. Rakennusten lisäksi suunnitteilla on värittää kyläkuvaa kulkupeleillä ja eläimillä. Lehmiä laidunsi tuolloin keskellä kylää. Riukuaitaakin pitäisi pystyttää monen kilometrin edestä. Rantala huokaiseekin, että valmiiksihan tällainen pienoismalli ei ikinä tule.

 

Partiolaiset ja Narvan koulun oppilaat Amanda Mäkinen, Mika Taivaljärvi ja Martti Leppänen osallistuivat pienoismallin tekoon kokoamalla metsää ja maalaamalla rakennuksia. Oman kylän ja koulun historia kiinnostaa kolmikkoa.

Yrjö Punkarin johdolla vaihtelevalla kokoonpanolla kokoontuneet Sorvalan Seniorit jatkavat kokoontumisiaan ja toivovat, että lisää materiaalia näyttelyyn löytyisi vielä kotien kätköistä ja muistoista.

Sorvalan ensimmäinen esittely Narvan kylän vaiheista aukeaa lauantai-iltapäivänä 21. huhtikuuta. Paikka on helppo löytää: pieni punainen mökki Kestintiellä koulun kyljessä.

 

Partiolaisolmikko aikoo poiketa paikalla. Martti Leppäsen mielestä itse kukin voisi hetkeksi jättää tietokoneen rauhaan ja tulla paikalle ihan vain kiinnostuksesta.

Mika Taivaljärven mielestä historiantuntemus ei ole pahitteeksi kenellekään.

–  Jos tuntee historiaa, tietää jotain myös omasta lähiseudustaan. Hahmottaa, missä kaikki on.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>