Avajaisissa paljastetaan kirjaston nimi, ryijytaideteos ja lastenosaston yllätykset

Vesilahden uusi kirjasto avataan asiakkaille

Lastenosastolla voi kurkistaa tarinoiden maailmaan. Vesilahtelainen Mandi Lahti, 7, pääsi tutustumaan lastenosastoon jo ennen avajaisia.

Vesilahden uusi kirjasto avataan tiistaina 29. toukokuuta. Kirjaston etupihalla iltapäivällä alkavaan tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita.

Avajaiset käynnistyvät Narvan Soittokunnan musiikilla, jonka jälkeen kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja sivistysjohtaja Mika Seppänen lausuvat tervehdyssanat.

Tervehdyssanojen jälkeen näyttelijä Ahti Jokinen tulkitsee Lauri Viidan runon Onni. Vesilahti on Jokiselle tuttu paikkakunta, jo 1960-luvulta lähtien.

– Joskus nuorena poikana pyöräilin kaverini Matti Nybergin kanssa Tampereelta Matin mummolaan Vesilahteen. Ja olen myös käynyt tansseissa Marjamäen suulissa Onkemäellä, vuonna 1944 syntynyt tamperelaisnäyttelijä muistelee.

Jokinen houkuteltiin esiintyjäksi kirjaston avajaisiin jo viime joulun alla.

– Siellä jossain joulukirppiksellä oli kaksi todella mukavaa rouvahenkilöä, jotka ihanasti ottivat meidät vastaan ja hauskasti houkuttelivat Ahdin lupautumaan avajaisiin. Tosi mukavia, omaa paikkakuntaansa kunnioittavia asukkaita, jotka olivat ylpeitä tulevasta kirjastostaan, kehuu näyttelijän vaimo Tarja Jokinen, jonka juuret ovat Vesilahdessa.

Jokisen esityksen jälkeen kesävesilahtelaiset kirjailijasiskokset Sinikka ja Tiina Nopola pohdiskelevat hauskasti kirja- ja kirjastoasioita.

– Kerromme avajaisissa vähemmän juhlavasti suhteestamme kirjoihin. Mitä esimerkiksi tapahtuu, kun yrittää noudattaa trendikästä tavarankarsimismenetelmää kotikirjastossaan. Mitä jäisi jäljelle, jos poistaisi kaikki ne kirjat, jotka ”eivät tuota iloa”?, Nopolat paljastavat etukäteen.

Pääoven eteen kiinnitetyn nauhan leikkaa yhdessä kunnanjohtajan ja sivistysjohtajan kanssa Kirsti Torikka, joka teki yli 40-vuotisen uran Vesilahden kirjastossa ennen eläköitymistään.

Nauhan leikkaamisen jälkeen yleisö pääsee tutustumaan kirjaston sisätiloihin. Sinikka ja Tiina Nopola avaavat lastenosaston, ja siellä on luvassa yllätyksiä.

Illansuussa kirkkoherra Harri Henttinen siunaa kirjastorakennuksen ja kirjaston toiminnan. Syksyllä järjestetään vielä erillinen kirjaston vihkiäisjuhla, jolloin Henttinen vihkii kirjaston virallisesti käyttöön.

– Uuden kirjaston ohjausryhmä ei halunnut odottaa virallisia vihkiäisiä, vaan toivoi siunausta jo toiminnan alkumetreille. Siksi kirjasto siunataan tavallaan kahteen kertaan, nyt avajaisissa ja uudelleen syksyllä, selvittää sivistysjohtaja Mika Seppänen.

Vesilahden uusi kirjastorakennus on valmis, mutta palveluihin tehdään vielä hienosäätöä. Kirjasto ottaa vastaan ensimmäiset asiakkaansa tiistaina 29. toukokuuta.

—————————————–

Illalla paljastetaan kaksiosainen ryijytaideteos, joka on ripustettu kirjastosalin seinälle pääsisäänkäyntiä vastapäätä. Teoksen on suunnitellut Jukka Vesterinen, joka on aiemmin suunnitellut useita isokokoisia tekstiilitaideteoksia julkisiin tiloihin. Hän on myös ollut mukana suunnittelemassa ”Vesilahden uudet ryijyt” -kokoelmaa.

Taideteollisessa Korkeakoulussa tekstiilitaidetta ja sisustusarkkitehtuuria opiskellut Vesterinen on tehnyt 50 vuoden pituisen työuran, josta puolet on ollut teollista tekstiili- ja tuotesuunnittelua, muun muassa Tampellalle, Finlaysonille ja Nansolle. 30 vuotta sitten hän jäi freelanceriksi ja alkoi teollisen suunnittelun ohella suunnitella esimerkiksi ryijyjä.

– Olen ehkä leimaantunut ryijysuunnittelijaksi, koska suunnittelijan nimi niissä yhteyksissä mainitaan. Sen sijaan suurin osa teollisesta tuotannosta on anonyymiä, hän pohtii.

Jukka Vesterinen asui aiemmin Tampereella ja Ylöjärvellä, mutta nykyään hän asuu synnyinkunnassaan Rautalammilla. Vesilahti on tullut hänelle tutuksi jo 1990-luvulta alkaen, ja hän arvostaa Vesilahden ryijyperinteitä.

– Vesilahden uuden kirjaston taideteoksen suunnittelu on ollut minulle taiteellisesti haastava, syvällisiä ajatuksia luotaava tehtävä. Koen tehtävän myös kunniana, koska kyseessä on vahva historiallinen kulttuuripitäjä, jolla on lisäksi tunnettu, vahva ryijyperinne, hän muotoilee.

Ryijyteoksen paljastamisen jälkeen julkistetaan kirjaston logo ja nimi. Logo on niin ikään Jukka Vesterisen suunnittelema. Logoa tullaan käyttämään muun muassa mainonnassa ja kirjaston uusilla verkkosivuilla, jotka avataan lähiaikoina.

Kirjastolle etsittiin nimeä kaikille avoimen kilpailun avulla, joka poiki 240 ehdotusta. Ehdotusten joukosta voittajan seuloi ohjausryhmä, joka on kevään ajan suunnitellut kirjaston palveluja, toimintaa ja avajaisia. Hyviä ehdotuksia tuli paljon, ja nimen valinta aiheutti runsasta keskustelua.

Uuden kirjaston ohjausryhmään kuuluvat Mika Seppänen, Marjo Höyssä, Satu Karvinen, Eeva Nytorp, Miia Rajala, Susanna Suoniemi, Inka Valtamo, Yrjö Punkari, Lea Karlsson ja Ville Nousu.

Teksti: Sanna Suonpää
Kuvat: Tom Lahti

”Kirjasto on ihmiskunnan muisti. Kirjaston merkitys on edelleen iso, vaikka sähkökirja on hiukan yleistynyt ja monet kuuntelevat äänikirjoja.

Paperikirja on pitänyt Suomessa ihmeesti pintansa. Kirjastossa niitä voi hypistellä ja sieltä löytyy aina joku, joka neuvoo, myös digikirja-asioissa.

Parhaimmillaan kirjasto on kodin jatke, olohuone. Ja täysin ilmainen. Suomen kirjastolaitos on yksi maailman hienoimmista.”

Sinikka ja Tiina Nopola

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>