Merikotkilla vastoinkäymisten vuosi – Lempäälän, Vesilahden ja Valkeakosken pesinnät tuhoutuivat

Touko-kesäkuun pesätarkastuksissa Lempäälän, Vesilahden ja Valkeakosken jo alkaneet merikotkapesinnät todettiin tuhoutuneiksi.

Lempäälän ja Vesilahden merikotkien pesätilanne on tarkastettu kahdella erillisellä retkellä touko-kesäkuussa. Ensimmäisellä tarkastuskierroksella toukokuun lopulla rengastaja Keijo Ruuskanen tarkasti saman päivän aikana Lempäälän pesän lisäksi tilanteen Valkeakoskella, missä on tänä vuonna tehty havaintoja merikotkan pesinnästä ensimmäistä kertaa.

Lempäälässä merikotkan pesintä varmistui yllättäen tuhoutuneeksi, vaikka jo kolmatta vuotta peräkkäin kotkaparin pesänrakennusta oli seurattu etukäteen innolla. Pesällä oli aiempien vuosien tapaan ollut selvät poikuemerkit, eli poikasuntuvaa ja ulostepirskeitä pesän alla.

Tarkastuskierroksella pesältä löytyi kuitenkin vain yksi sinne jäänyt kala. Rengastajan mukaan oli aivan kuin joku olisi käynyt hakemassa kotkan munat pois pesästä. Koska asiasta ei voitu olla varmoja, pesintä merkittiin tuhoutuneeksi tuntemattomasta syystä.

Myös Valkeakosken pesintä osoittautui tuhoutuneeksi. Voimakkaat tuulet olivat pudottaneet puolet pesästä, ja sen mukana kaksi jo kolmiviikkoista poikasta oli joutunut varmaan kuolemaan.

Keijo Ruuskanen kiipesi samana päivänä kahdelle merikotkan pesälle yli 25 metrin korkeuteen. Pesätarkastukset vaativat kuntoa, taitoa ja kokemusta. Kuva: Markku Ranta-Eilola

Jälkimmäinen tarkastusretki tehtiin viime viikolla Vesilahdelle. Siellä oli aiemmin keväällä syytä iloon, sillä merikotka palasi jälleen pesimään samalle paikalle, jossa kunnan ensimmäinen merikotkapesintä todettiin vuonna 2015. Tuolloin Mikko Honkiniemi rengasti pesästä yhden poikasen.

Tänä vuonna rengastaja Jukka Kerisalmi oli seurannut Vesilahden merikotkaparin soidinta ja pesän rakennusta jo kevätjäillä. Nyt kesäkuun puolessa välissä tehdyn tarkastuksen aikaan pesässä olisi kuulunut olla jo isot ja lähes lentokykyiset poikaset. Kerisalmen yllätykseksi emolintuja ei kuitenkaan enää näkynyt pesällä, vaan paikka oli hiljainen. Pesinnän katsottiin tuhoutuneen, sillä selkeiden pesinnän aloitusta osoittavien maastomerkkien perusteella pesintä oli ehtinyt alkaa.

Lempäälän ja Vesilahden pesintöjen epätavallisten tuhoutumisten vuoksi merikotkarengastajat harkitsevat pesäkameroiden asentamista pesille jatkossa. Tuhoutumisten syyt on tärkeää saada selville, mikäli tuhoutumiset toistuvat ensi vuonna.

Paikallisista tuhoutumisista huolimatta merikotkalla menee hyvin koko maassa. Pirkanmaalla on ainakin kaksi onnistunutta merikotkan pesintää. Urjalan ja Sastamalan pesillä merikotkilla on kaksi poikasta, jotka juhannuksen jälkeen harjoittelevat jo lentoon lähtemistä.  Nokialla on kolme merikotkareviiriä, joita Jukka Kerisalmi ja kumppanit kartoittavat kesäkuun kuluessa. Pesien löytäminen laajoilta metsäalueilta ei kuitenkaan ole helppoa.

Viime vuonna WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat laskivat merikotkan poikasia olevan koko maassa yhteensä 492.  Merikotkan asuttuja pesiä löydettiin yhteensä 506,  joista pesintä onnistui 307:ssä.

Teksti: Hannu Järvinen

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>