Laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Rauli Badding Somerjoen (1947-1987) elämäntyö ja muisto elävät voimakkaina varsinaissuomalaisessa Someron kaupungissa. Elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalon mukaan rock-legendan esillä pitäminen on jokaisen paikkakuntalaisen sydämenasia. Pääkadun varrella oleva Badding-pysäkki on pyhiinvaelluskohde. Suuren somerniemeläisen (Somerniemi on nykyään osa Someroa) muistopaikkoja ovat lisäksi hänen hautansa sekä Badding-kioski.
Kun soitat Someron kaupungin vaihteeseen, kuulet paikkakunnan suuren pojan, Rauli Badding Somerjoen suurta hittiä Paratiisi.
Vuosittain runsaat 100 000 tanssimatkailijaa paikkakunnalle houkutteleva Somero turvautuu matkailumarkkinoinnissaan sanoittaja Somerjoen rustaamaan riimitykseen ”Maalle – meidän landelle”.
Yrittäjiä varsinaissuomalainen kaupunki koukuttaa Baddingin sanoilla ”Juttu tääl onnistuu”.
Somero tunnetaan myös kartanoistaan, joita paikkakunnalla on peräti tusinan verran.
Yksittäismatkailijoista peräti puolet saapuu Somerolle Rauli Badding Somerjoen innoittamina.
– Kun kysyn ihmisiltä, että mistä he tuntevat kaupunkimme, niin yleisin spontaani vastaus on Rauli Somerjoki.
Graafikko Heikki Paakkasen tekemä Badding-mobile toivottaavierailijan tervetulleeksi Someron kaupungin elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalon työhuoneessa. Hänen mukaansa kävijät poikkeuksetta huomaavat hyväntuulisen pahvi-Somerjoen ja huikkaavat jonkin iloisen kommentin. Kun Uusitalo suuntaa esimerkiksi matkailumessuille, hän sieppaa Raulin kainaloonsa.
Uusitalo muistuttaa, että Someron suurten miesten joukkoon lukeutuu myös Satumaa-tangostaan kuulu musiikin moniottelija Unto Mononen (1930-1968). Kaupunki ja kaupunkilaiset vaalivat myös maankuulun tangosäveltäjän elämäntyötä. Säveltäjä, sanoittaja ja muusikko Mononenkin on saanut muistomerkkinsä Someron pääväylän varrelle.
Kirjailija Kaari Utrio lukeutuu Someron vahvojen kulttuuripersoonien joukkoon.
– Somero on perinteikäs ja vahva kulttuuripitäjä, Uusitalo kuvailee.
– Populäärimusiikki on kaupungissamme voimakkaasti läsnä. Olemmehan muun muassa tanssin ystävien vetovoimainen matkailukohde, sillä paikkakunnalla on peräti kolme maankuulua tanssipaikkaa: Esakallio, Ämyri ja Teeriharju. Lavoilla vaalitaan niin Monosen kuin Baddingin musiikkia, hän hehkuttaa.
Uusitalo huikkaa vielä yhden sloganin: ”Satumaa ellei paratiisi”.
Elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo on vakuuttunut siitä, että Rauli Badding Somerjoki -teema kantaa Someron markkinointia pitkälle hamaan tulevaisuuteen saakka.
– Fiilaten ja höyläten, Rakkaudella – Raulilta, Ikkunaprinsessa, Tähdet, tähdet, Paratiisi, Laivat ja monet muut ikivihreät biisit säilyttävät vankkumattoman asemansa suomalaisten keskuudessa sukupolvesta sukupolveen. Kappaleiden suosio on taattu, Uusitalo perustelee.
Someron kaupunki jalostaa koko ajan uusia Badding-kuvioita. Työn alla on esimerkiksi matkailupaketti. Myös valtakunnallisten matkailumessujen materiaali pohjautuu kerta toisensa jälkeen Somerjoen tuotantoon.
Someron Yrittäjät pitää Helsingintien varrella Somerjoki-kioskia, jonka Raulin vanhemmat aikoinaan rakensivat. Pikkuruinen lautakioski on erittäin suosittu pysähdysetappi.
Kuvanveistäjä Seppo Mannisen ja graafikko Heikki Paakkasen suunnittelema Rauli Somerjoen muistomerkki Badding-pysäkki kerää päivästä päivään, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta vuoteen turisteja Someron keskustaan.
Elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalon mukaan sinkitystä teräksestä valmistettu muistomerkki nauttii suurta arvostusta. Esimerkiksi ilkivallan tekijät eivät ole turmelleet teosta kertaakaan.
– Badding-fanit kiittävät sitä, että muistomerkki sykkii elämää ja lämpöä. Kävijä saa kaikessa rauhassa istahtaa pysäkin penkille ja muistella suomalaisen rokin airuetta. Piipahtajat kuvauttavat mielellään itsensä Badding-pysäkillä, hän kertoo.
Uusitalon mukaan kaikki somerolaiset ovat valmiita kertomaan Somerjoesta.
– Jos matkailija kysyy paikkakuntalaiselta jotakin Raulista, niin jokainen osaa ja haluaa jutella legendaarisesta musiikkimiehestä, hän iloitsee.
– Somerolaiset ovat suorastaan ylpeitä Baddingista.
Rauli Badding Somerjoen muistomerkin pystyttäminen oli somerolaisten yhteinen hanke, jota johti Someron Kulttuuri ry.
Elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalon mukaan kansan käsi oli karttuisa. Muistomerkin rahoitukseen osallistuivat niin yritykset, yhteisöt kuin yksityiset ihmiset.
– Muistomerkin toteuttaminen vahvisti somerolaisten yhteishenkeä, hän sanoo.
Badding-pysäkki samoin kuin Somerjoen viimeinen leposija ovat Someron kaupungin vastuulla ja hoidossa.
Somerolaiset muistavat hyvin Rauli Somerjoen, joka oli uselle tuttu näky paikkakunnan katukuvassa.
– Somerolaiset oppivat tuntemaan hiljaisen ja omiin ajatuksiinsa vetäytyvän miehen. Häneen törmäsi niin linja-autossa kuin kuntakeskuksen raitilla, Tanja Uusitalo kertoo.
– Uskon, että Raulin elämä on opettanut ihmisyydestä varsin paljon somerolaisillekin. Voimme huikata, että katsokaapa Raulia, mikä hänestäkin varttui, hän miettii.
Somerolaiset ja kesävieraat kokoontuvat joka suvi erilaisiin tilaisuuksiin, joissa vaalitaan niin Unto Monosen kuin Rauli Somerjoen jättämää musiikkiperintöä.
– Paratiisi on meille somerolaisille suorastaan kuin kansallislaulu, jota halulla nousemme seisaaltamme laulamaan, Uusitalo sanailee.
Minkälaisia terveisiä Tanja Uusitalo haluaa lähettää Ylöjärvelle ja ylöjärveläisille, jotka julkistavat keskiviikkona 29. elokuuta veistoksen Eppujen kunniaksi?
– Onnittelen niin Ylöjärveä kuin EppuNormaalia veistoksen johdosta. Olen iloinen siitä, että Pirkanmaalla muistetaan mittavan musiikkiuran tehneitä rokkareita jo heidän elämänsä aikana. Veistoksesta tulee varmasti hyvin suosittu matkailukohde. Ylöjärvelle tulvii Eppu-faneja kaikkialta maasta, Uusitalo pohtii.
– Ylöjärvi tunnetaan Epuista. Myös heidän musiikkinsa tarjoaa valtavasti käyttömahdollisuuksia kuntamarkkinoinnissa, hän uskoo.
