Kiinteistöstä on pidettävä hyvää huolta: korjausvaje hidastaa myyntiä tai jopa estää sen

OP Tampereen toimitusjohtaja Mikko Rosenlund ei näe sellaista tulevaisuutta, jossa Suomessa olisi aavepaikkakuntia. Hänen mielestään arvottomat kiinteistöt ovat surullisia yksittäistapauksia. Kuva: Helena Mäkinen

Arvottomiksi leimattavista kiinteistöistä ei muodostu suurta ongelmaa Pirkanmaalla. Näin uskoo Tampereen Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Rosenlund. Yksittäiset kohteet voivat kylläkin tuottaa omistajilleen päänvaivaa. Rosenlundin mukaan monen kaupaksi käymättömän kesämökin tai omakotitalon kohtalona on laiminlyödyt peruskorjaukset, jolloin korjausvelka on voinut kasvaa kohtuuttomaksi.

 

– Onneksi olemme Pirkanmaalla, OP Tampereen toimitusjohtaja Mikko Rosenlund huokaisee.

Pankkimies tuntee hyvin arvottomien kiinteistöjen problematiikan. Hänen mukaansa maakunnassamme käsiin jäävät kiinteistöt ovat kuitenkin yksittäistapauksia.

– Suomessa on taantuvia maakuntia, joissa arvottomat kiinteistöt muodostavat ison ongelman. Pirkanmaa elää myönteisen kehityksen ja kasvun aikaa, Rosenlund lisää.

Pankkiiri kiirehtii antamaan neuvoja, joiden turvin arvottomuuden uhkaamia kiinteistöjä pystytään pelastamaan.

– Ykkösohjeeni on, että omistajat pitävät rakennuksistaan hyvän huolen. Niin kesämökit, omakotitalot kuin muutkin rakennukset tarvitsevat jatkuvaa silmällä pitoa sekä oikea-aikaisia huolto- sekä korjaustoimia. Yli äyräiden paisunut korjausvelka on yleisin syy, miksi kohde ei käy kaupaksi, Rosenlund korostaa.

Hänen mukaansa myyjän on myös osattava hinnoitella kiinteistönsä realistisesti.

–  Monesti oma käsitys kohteen arvosta on yltiöpositiivinen, pankkimies herättelee.

 

Mikko Rosenlundin mukaan arvottomia kiinteistöjä on ollut siitä lähtien, kun Suomi alkoi todenteolla teollistua.

– Perinteiset elinkeinot eli maa- ja metsätalous olivat suomalaisten toimeentulon selkäranka aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka. 1960-luku toi voimakkaat muuttoaallot suurten ikäluokkien aikuistuessa. Maaseudun ihmiset lähtivät sankoin joukoin työn perässä kaupunkeihin ja Ruotsiin. Silloin tilojen talouskeskukset ja mökit jäivät perheiden ja sukujen yhteiskäyttöön lomapaikkoina, hän muistuttaa.

– Monen töllin ikkunoiden ja ovien eteen naulattiin laudat tai ristikot. Tuolloin ei kuitenkaan puhuttu arvottomista kiinteistöistä, vaikka monet rakennukset vaipuivat unholaan, pankkiiri lisää.

Rosenlundin mukaan nyt päätään nostanut keskustelu arvottomista kiinteistöistä on uudestaan voimakkaasti etenevän kaupungistumisen lieveilmiö. Maaseudulla on ihmisiä, jotka haluaisivat luopua kodistaan ja hankkia uuden taajamasta tai isommasta keskuksesta palveluiden ääreltä.

– Kokonainen kylä tai taajama saattaa tyhjentyä vakituisista asukkaista, Mikko Rosenlund tietää.

– Maassamme on paikkoja, joissa sen paremmin omakotitalot kuin kerros- tai rivitalohuoneistot eivät käy millään opilla kaupaksi. Ongelma on laajentunut ja tullut näkyväksi. Tilanne ei kuitenkaan ole äitynyt epidemiaksi, enkä usko sen sellaiseksi räjähtävänkään, pankkiiri miettii.

Rosenlundin mielestä ajan ilmiötä on suuret hintojen vaihtelut.

– Tosiasia on, että Helsingin parhailla paikoilla sijaitsevien arvokotien kylppärin hinnalla saa toisaalla Suomessa jopa kaksion tai kolmion, hän tarkentaa.

– Arvonkehityshuolet saavat mittasuhteensa siitä, että tavallisesti asunto on keskeisin osa kotitalouden varallisuutta, pankkimies taustoittaa.

 

Mikko Rosenlundin mielestä arvottomiksi päätyvät kiinteistöt aiheuttavat murhetta ja päänvaivaa joillekin yksittäisille kansalaisille.

– Jokainen tapaus on kuitenkin valitettava, hän sanoo.

–  En usko, että yhteiskuntamme tarvitsee tämän asian ratkaisemiseksi erityistoimenpiteitä, pankkiiri lisää.

– Jonkinlaisen haasteen arvottomat kiinteistöt kyllä synnyttävät, mutta asioissa on syytä säilyttää järkevät mittasuhteet, Rosenlund rauhoittelee.

Toimitusjohtajan mukaan OP Tampere seuraa tilannetta oman Pirkan OP-Kiinteistökeskuksen asiantuntijoiden kautta.

– Vaihdoin juuri ajatuksia välittäjien kanssa. He eivät näe arvottomissa kiinteistössä suurta uhkakuvaa, Rosenlund toistaa.

– Meidän on ymmärrettävä, että nykyihminen arvostaa elämisen laatua ja mukavuutta. Haja-asutusalueellakin olevassa kiinteistössä on oltava tietty perustaso ja mielellään vielä jotakin ekstraa. Mökki tai omakotitalo kantovedellä ja puuceellä ei välttämättä sytytä ostajakandidaatteja, hän miettii.

 

Mikko Rosenlundin mukaan toimivan ja terveen kiinteistökaupan takana on elinvoimainen paikkakunta.

– Katseet kohdistuvat siihen, että töitä on tarjolla. Paikkakunnan elinvoima kumpuaa yrityksistä, toimitusjohtaja avaa.

– Jos kunnassa ei ole vireyttä eikä toimeliaisuutta, elinmahdollisuudet kapenevat ja hiipuvat, hän avaa yhtälöä.

Osuuspankkimies kannustaa kuntapäättäjiä kumppanuuteen ja yhteistyöhön naapurikuntien kollegojen kanssa.

– Kuntien välisellä aidolla yhteistyöllä turvataan esimerkiksi palvelut, hän tarkentaa.

Rosenlund painottaa, että moni ihminen haluaa toteuttaa unelmaansa asumisessaan.

– Haave voi olla koti joko maaseudun rauhassa tai kaupungin sykkeessä. Suomalaisilla on mahdollisuuksia valita, hän toteaa.

Matti Pulkkinen