Kurkimassat muuttivat perinteisesti syyskuun lopulla, jolloin Tiira-lintutietopalvelun mukaan Pirkanmaalla havaittiin noin 11 000 kurkea. Koko syksyn muuttomääräksi arvioitiin Pirkanmaalla noin 20 000 kurkea. Vesilahdessa muuttavia kurkia nähtiin syyskuun kuluessa noin 850 .
Kurkien jälkeen muuttonäyttämölle ilmestyvät vuorostaan karaistuneet hanhet ja selkävesille karaistuneet vesilinnut. Ensimmäisinä ehtivät metsähanhet ja perässä seuraavat lokakuun kuluessa arktiset muuttajat valkoposki-, tundra- ja sepelhanhet.
Metsähanhi on rauhoitettu metsästykseltä kolmeksi vuodeksi lajin taantumisen vuoksi, mutta osassa Itä-Suomea lajia voi edelleen metsästää. Syysmuutolla nähdään maassamme pesivää alalajia, taigametsähanhea ja runsaslukuisena läpimuuttajana Venäjältä saapuvaa tundrametsähanhea. Alalajien erottaminen toisistaan on vaativa tehtävä.
Valkoposkihanhien muutto on vasta aluillaan. Lempäälän Myllyvainiossa Jani Vastamäki näki 3.lokakuuta jo 27 muuttavaa valkoposkihanhea ja Vesilahden Mustisessa paikallisina 1. lokakuuta 11 taigametsähanhea ja yhden tundrametsähanhen.
Viime vuoden syyskuun 23. päivä Erkki O. Mäkelä seurasi Vesilahden Heinälahdessa 2000 yksilön valkoposkihanhien jättiparvea.
Hanhimuuton huippua odotetaan lokakuun loppupuolella, sillä Tiira-lintutietopalvelun mukaan Itä-Suomeen oli jo saapunut kymmeniä tuhansia ”valkkareita”. Pelkästään Kontiolahdella levähti 20 000 valkoposkihanhea, Tohmajärvellä 4. lokakuuta 40 000 valkoposkea.
Arktinen valkoposkihanhi pesii Venäjän Novaja Zemljalla, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Kotimainen valkoposkikanta on keskittynyt rannikkoseuduille, mutta Pirkanmaalla valkoposki pesi viime kesänä ainakin Pälkäneellä, Nokialla, Valkeakoskella, Ikaalisissa, Tampereella ja Sastamalassa.
Lempäälän Ahtialanjärvellä nähdään syys- lokakuussa erikoisen näköisiä jänkäkurppia paluumuutollaan maan pohjoisosien märiltä avosoilta.
Jänkäkurppa muistuttaa taivaanvuohta, mutta on sitä pienempi ja lyhytnokkaisempi. Molemmat pitkänokat luottavat erinomaiseen suojaväriinsä painautuen tiiviisti maahan ja ponnahtavat lentoon vasta aivan jaloista.
Niklas Paulaniemi ja kumppanit haravoivat Ahtialanjärven Lokkisaaressa 4 jänkäkurppaa ja 19 taivaanvuohta. 30. syyskuuta.
Samana päivänä Lokkisaaressa nähtiin vielä 5 suosirriä, 3 tylliä, suokukko, 23 töyhtöhyyppää ja syksyn ensimmäiset 3 uiveloa.
Kaksi puhtaanvalkoista jalohaikaraa näyttäytyi Lokkisaaressa lokakuun alussa monen lintuharrastajan iloksi. Jalohaikara havaittiin myös 10. elokuuta Vesilahden Kirkkolahdessa.
Jalohaikara aiheutti melkoisen sensaation pesimällä maassamme ensi kertaa viime kesänä Porvoossa. Pesässä, joka sijaitsi harmaahaikarayhdyskunnan suojissa, varttui neljä poikasta.
Pirkanmaalla on tehty jalohaikarasta kymmeniä havaintoja, joten on odotettavissa tämänkin lajin pesintöjen lisääntymisiä, mahdollisesti Pirkanmaallakin lähivuosina
Selkävesille kerääntyy lokakuussa mielenkiintoisia karaistuneita vesilintuja. Vesilahden Narva ja sen Karholannokka on Alhonselän hyvä tarkkailupaikka, josta Jani Vastamäki laski mm. 220 isokoskeloa, 97 silkkiuikkua, 3 merimetsoa, 2 merilokkia, jalohaikaran, merikotkan ja 21 haapanaa.
Kirsti Vaden havaitsi Vesilahden Sakaselällä 184 isokoskeloa ja 7 merimetsoa. Syksyn suurimman merimetsoparven, 100 yksilöä, Mika Östring laski Sorvanselällä 1.lokakuuta.
Kotiseutukisa on loppusuoralla. Johdossa on lokakuun 7. päivän tilanteen mukaan Lempäälän Vaihmalassa lintuja tarkkaileva Pekka Lähteenmäki havaittuaan 155 eri lintulajia. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen kotiseutukisassa pyritään havaitsemaan kuluvan vuoden aikana mahdollisimman monta eri lintulajia ympyrän muotoiselta alueelta, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 m joka suuntaan.
Teksti: Hannu Järvinen
