Vasemmistoliiton perustulo-malli liittyy laajempaan sosiaaliturvan uudistukseen ja on vahvasti myös yrittäjyyden puolella.
Valtuustokollegani Piia Nurmela kirjoitti viime viikon L-VS:ssa työn vastaanottamisen kannattavuudesta ja sivusi samalla perustuloa.
Olen hänen kanssaan samaa siinä, että työn vastaanottamisesta tulee tehdä kannattavaa. Nurmela kertoi myös, että työpaikkoja jää täyttymättä osaksi työvoimapulan ja osaksi kohtaanto-ongelman takia. On valitettavasti myös niin, että osa avoimina olevista työpaikoista on osa-aikatöitä, joissa työtunteja on niin vähän, ettei niistä kertyvällä palkalla tule toimeen. Työn vastaanottamisen kannattavuutta lisätään tehokkaimmin sosiaaliturvan uudistuksella. Tämän uudistuksen pitää huomioida myös työelämässä tapahtuneet muutokset.
Sosiaaliturvan uudistamisessa – ja siis myös perustulossa – ydinkysymys on, uskommeko yhteiskuntaan, joka rakentuu vapaiden yksilöiden sisäiselle motivaatiolle – vaiko yhteiskuntaan, joka tarkkailee ja rankaisee kansalaisiaan kuvitellun laiskuuden kitkemiseksi. Omasta ja myös edustamani puolueen mielestä, Suomi voi luottaa asukkaisiinsa. Riittävänsuuruinen perustulo mahdollistaisi esimerkiksi lapsien hoitamisen kotona, omaishoitajana toimimisen, opiskelun, vuorotteluvapaan kaltaisen tauon pitkästä työurasta, vapaaehtoistoiminnan ja muun itsensä kehittämisen. Uuden sosiaaliturvan on tuettava ihmisten autonomiaa.
Meillä jokaisella on halu vaikuttaa omaan elämäämme positiivisesti. Jotkut elämäntilanteet saattavat hetkellisesti heikentää kykyjämme, mutta eikö tuolloinkin paremmin toimi kannustus kuin rankaisu?
Perustulo helpottaisi myös yritystoiminnan käynnistämistä ja tekisi nykyisestä kankeasta starttirahajärjestelmästä automaattisen: aloittavan yrittäjän toimeentulo turvattaisiin ilman viiveitä, ja taloudellisesti heikkoina aikoina perustulo kompensoisi yrittäjätulon laskua.
Olisi siis todennäköistä, että perustulon myötä aikaisempaa useampi uskaltautuisi kokeilemaan lyhyitäkin työkeikkoja tai omaa yritysideaa. Sosiaaliturvan kannustavuus tulee kuitenkin nähdä ansiotyötä laajempana asiana: kun ihmiset eivät joudu taistelemaan byrokratian kanssa, vapautuu resursseja opiskeluun, harrastamiseen, läheisistä huolehtimiseen ja kaikenlaiseen muuhun hyvinvointia lisäävään toimintaan. Uskoisin, että tällaisista mahdollisuuksista syntyisi yhteiskunnalle myös niitä kaivattuja säästöjä.
Satu Kosola
Lempäälän Vasemmisto
