– Maamme laskevasta syntyvyydestä on oltava huolissaan. Nykyinen vauvojen määrä ei ole vielä uhka Puolustusvoimille. Reservi säilyttää vahvuutensa, jos armeija kouluttaa joka vuosi noin 21 000 varusmiestä, puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Jos Krimin kriisi olisi puhjennut ennen pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen (2011-2014) toteuttamia maamme puolustusbudjetin leikkauksia, armeijan voimavaroihin ei olisi kajottu. Näin uskoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.), jonka mukaan taannoiset varuskuntien lakkauttamiset eivät ole tuoneet täysin odotettuja säästöjä. Niinistön näkemyksen mukaan jo 2020-luvulla maahamme mahdollisesti perustetaankin kokonaan uusi varuskunta tai jotakin nykyistä varuskuntaa laajennetaan merkittävästi. Ministeri korostaa meri- ja ilmavoimien olevan hyvässä iskussa, mutta maavoimat tarvitsevat vahvistusta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on koulutukseltaan historiantutkija. Hän on perehtynyt maanpuolustukseen jo ennen ministeriuraansa järjestöissä, lehtien päätoimittajina sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian dosenttina.
Niinistön mukaan historia opettaa suomalaisia.
– Suomi saa sota-aikana apua, jos avunantamisesta on hyötyä antajamaalle.
Niinistö ottaa esimerkiksi toisen maailmansodan, jonka aikana suomalaiset saivat apua ruotsalaisilta.
– Suomi oli puskurivaltio Ruotsin ja silloisen Neuvostoliiton välissä. Suomen auttaminen hyödytti Ruotsia.
Niinistön mielestä parhaillaan käynnissä oleva Ukrainan sota antaa todelliset kasvot maailman auttamishaluille.
– Auttamistunnelmat ovat luokkaa ”good feeling”. Kun avusta ei ole kenellekään suoranaista hyötyä, auttaminen ei konkretisoidu.
Sotaväki tekee niin kuin käsketään
Puolustusvoimat joutui mittavalle säästökuurille 2010-luvulla. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen säästötoimet johtivat kuuden varuskunnan sulkemiseen. Säästöt jäivät kuitenkin osin syntymättä.
Jussi Niinistön mukaan ”sotaväki teki niin kuin sen käskettiin tehdä”.
Ministeri kiittää vuonna 2014 valmistunutta parlamentaarista selvitystyötä ”Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet”.
– Maassamme herättiin muun muassa puolustusvoimien materiaalipulaan ja maavoimien toimintakyvyn alenemiseen. Puolustusvoimien ja maanpuolustamisen ilmapiiri kohentui tuntuvasti Krimin kriisin puhjettua.
– Nyt puolustusvoimien toimintamenoihin on lisätty julkisen talouden suunnitelmassa 50 miljoonaa euroa vuosittain. Rahalla kehitetään ja ylläpidetään etenkin maavoimien valmiutta.
Maakunnat ilman varuskuntia
Peräti seitsemän kahdeksastatoista maakunnasta jäi ilman omaa varuskuntaa 2010-luvun säästötoimissa.
Jussi Niinistön mielestä varuskunnilla on aina suuri merkitys kullekin maakunnalle esimerkiksi maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Hän on kannustanutkin varuskuntia kaikkine joukko-osastoineen näkymään ja kuulumaan mahdollisimman paljon siviilielämässä.
– Meillä ei ole vielä tutkimustuloksia siitä, miten varuskuntansa menettäneiden maakuntien asukkaiden suhtautuminen maanpuolustukseen on kehittynyt.
– Hyvä kysymys on myös se, miten pinta-alaltaan laajan maan eri seutujen erikoispiirteet ja -vaatimukset tunnetaan.
Niinistön mukaan jo lakkautettujen varuskuntien palauttaminen ei ole mahdollista, koska kaikki on myyty pois.
– Kokonaan uuden varuskunnan perustaminen tai vastaavasti jonkin varuskunnan mittava laajentaminen on toteutettava mahdollisuuksien mukaan 2020-luvulla. Tiloja tarvitaan muun muassa vapaaehtoisten maanpuolustuskoulutuksen järjestämiseen.
Syntyvyyden lasku huolestuttaa
Jussi Niinistö on tyytyväinen siihen, että Suomi nosti sodan ajan joukkojen määrän 280 000 sotilaaseen. Suomella onkin pohjoisen Euroopan suurin armeija. Reservin vahvuus on 900 000 sotilasta.
– Syntyvyyden laskemisesta on oltava huolissaan, mutta se ei ole vielä uhka Puolustusvoimille, hän sanoo.
Puolustusministerin mukaan reservi säilyttää vahvuutensa, jos armeija kouluttaa joka vuosi noin 21 000 varusmiestä.
– Tärkeintä on, että säilytämme nykymuotoisen varusmiespalveluksen ja koulutamme aina koko ikäluokan.
Niinistö linjaa, ettei Suomen ole syytä miettiä asepalveluksen ulottamista naisiin. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä on toimiva. Siinä naiset voivat vapaaehtoisesti suorittaa varusmiespalveluksen.
– Jos asepalvelus ulotettaisiin koskemaan myös naisia, tarvitsisimme kaksinkertaisen varuskuntakapasiteetin. Siihen ei ole varaa.
– Myöskään maahanmuuttajat eivät ole ratkaisu.
Niinistö toivoo, että Suomi toteuttaisi kansalaispalvelumallin, jonka myötä luopuisimme siviilipalveluksesta.
– Odotan, että eri puolueet kertovat kantansa kansalaispalveluun tulevien eduskuntavaalien ohjelmissa. Asia ansaitsisi perusteellisen selvityksen, joka olisi syytä tehdä parlamentaarisessa työryhmässä.
Puolustuspolitiikalla on selkeä suunta
Jussi Niinistö korostaa puolustuskyvyn ja -järjestelmän rakentamisen olevan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä.
Hänen mukaansa Suomi on pitänyt viisaasti kiinni puolustuskyvystään niin puolustusvoimien mitoituksen kuin kehittämisenkin suhteen. Yleinen asevelvollisuus on maanpuolustuksen kulmakivi.
– Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet maat tuudittautuivat ikuisen rauhan pysyvyyteen ajaen alas, leikaten ja supistaen omaa puolustusvalmiuttaan. Vallalla on ollut muun muassa yleiseurooppalainen kriisinhallintahypetys.
– Suomi on ylläpitänyt tavoitteellisesti kansallista puolustusta niin asevelvollisuudessa kuin aluepuolustuksessa. Emme siis tehneet virheliikettä. Vuonna 2014 alkanut ja edelleen jatkuva Krimin kriisi on saanut monen maan tarkistamaan puolustusstrategiaansa.
Niinistö teroittaa, että puolustuskyvyn ja -järjestelmän romuttaminen on helppoa, mutta niiden uudelleen rakentaminen on vaikeaa ja työlästä.
– Tempoilevuus ei ole milloinkaan hyväksi puolustuksen järjestämiselle. Puhutaan kulttuurisesta muistista, joka kantaa kolmen sukupolven ajan. Meillä Suomessa toisen maailmansodan veteraanien perintö elää edelleen, mikä antaa ymmärrystä niin koko maan puolustamisesta kuin yleisen asevelvollisuuden säilyttämisen välttämättömyydestä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo, että 2020-luvulla maahamme rakennettaneen kokonaan uusi varuskunta tai jotakin olemassa olevaa varuskuntaa laajennetaan merkittävästi. Hänen mukaansa ilma- ja merivoimat ovat hyvässä iskukunnossa, mutta maavoimat tarvitsevat vahvistamista. (Kuva: Matti Pulkkinen)
”Jokainen on maanpuolustaja”
Vuoden 2016 kesäkuussa Kultarannassa puhunut presidentti Sauli Niinistö teroitti ”jokaisen kansalaisen olevan maanpuolustaja”.
Puolustusministeri Jussi Niinistö yhtyy tasavallan presidentin näkemykseen sanoen, ettei Suomen puolustaminen ole vain varusmiesten, reserviläisten ja kertausharjoituksissa käyvien harteilla vaan se on koko kansakunnan tehtävä.
– Maanpuolustaminen on kokonaisuus, jossa tarvitaan kaikkia.
– Suomalaiset myös ymmärtävät, mitä maanpuolustaminen on kovimmillaan: aseellista koko valtakunnan puolustamista.
Jussi Niinistö korostaa Suomen olevan Euroopan ainoa maa, jossa valmistaudutaan puolustamaan omasta maasta käsin mahdollisia hyökkääjiä.
– Moni maa valmistautuu puolustautumaan toisen valtion alueella.
”Sotaa ei enää julisteta”
Jussi Niinistön mukaan Krimin kriisi ja Ukrainan sota herättävät katsomaan ja näkemään maailman kokonaan uudella tavalla. Taannoinen Krimin valtaus yllätti koko maailman. Sodaksi paisunut kriisi on kytenyt pitkän ajan, eikä sen lopulle ole nyt näköpiirissä loppua. Sota-alue on varsin lähellä Suomea.
– Nopeat käänteet ovat tuiki mahdollisia. Esimerkkinä on marraskuun loppupuolen tapahtumat, jolloin Venäjän erikoisjoukot estivät Kertšinsalmella Ukrainan laivaston alusten pääsyn Mustaltamereltä Asovanmerelle. Venäjä myös tulitti ukrainalaisaluksia ja lopulta valtasi kolme alusta.
Niinistö huomauttaa, ettei Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa ole julistettu.
– Kriisit eskaloituvat eli laajenevat sodiksi. Myös sodan yleiskuva muuttuu.
Valmiusjääkärit toimivat
Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää kautensa yhtenä merkittävimpänä saavutuksena valmiusjääkärijärjestelmän toteutumista.
Uutukaisella systeemillä vahvistetaan merkittävästi maavoimien valmiutta. Valmiusjääkäriksi koulutettavat varusmiehet palvelevat yhdestoista kuukauden ajan, josta noin puoli vuotta on erikoiskoulutusta.
– Puolustusvoimat on tehnyt viime vuosien aikana paljon valmiuden eteen. Meille on rakennettu nopeasti kehittyvien uhkien torjuntaan tarkoitetut valmiusjoukot, joissa on mukana muiden muassa henkilökuntaa ja pitkän palvelusajan varusmiehiä.
Niinistö sanoo kentältä tulevan hyvää palautetta valmiusjääkärijärjestelmästä.
– Valmiusyksiköihin löytyy hyvin vapaaehtoisia, sillä nuoret valmiusjääkärit tarttuvat mahdollisuuteen kantaa vastuunsa valtakunnan turvallisuudesta ja saada monipuolista sekä vaativaa sotilaskoulutusta.
Puolustusvoimat ei kerro julkisuuteen valmiusjääkäreiden kokonaismäärää. Ensimmäiset valmiusjääkärit valmistuivat vuonna 2016.
Suomi on kuin saari
– Suomessa on otettu korjausaskeleita oikeakokoisten varmuusvarastojen palauttamiseksi käyttöön, Jussi Niinistö kiittää.
Hänen mukaansa Suomi pienensi tarpeettomasti niin elintarvikkeiden kuin polttoaineidenkin varmuusvarastojen kokoa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
– Suomi on kuin saari. Meidän on hyvä muistaa tämä, kun valmistaudumme poikkeuksellisiin oloihin. Etäisyydet merkitsevät meille uhkakuvaa. Sydän-Euroopassa tilanne on tyystin erilainen.
– Huoltovarmuuden kasvava merkitys on ymmärrettävä.
Kanadan malli ei saa toistua
Ensi huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit saavat niin ehdokkaat kuin puolueetkin syttymään merivoimien Laivue 2020 -hankkeesta sekä ilmavoimien HX-hävittäjähankkeesta.
– Vetoan, että keskustelu käytäisiin syvällisesti ja perusteellisesti suorituskyky- ja tarvelähtöisenä, Jussi Niinistö korostaa.
Puolustusministeri viittaa vastaavista teemoista taannoin Kanadassa käytyihin vaalikeskusteluihin, jotka jättivät jälkeensä pelottavat jäljet.
– Puolustusvoimien mittavat hankkeet ovat asiantuntijatyötä. Suomen seuraava hallitus päättää, mikä kone on ilmavoimillemme paras vaihtoehto.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Viimeisimmät kommentit