Vuodenvaihteen tosiyllättäjät: allihaahka Lempäälässä, peukaloinen Vesilahdessa

Vesilahden talvilintulaskennan yllättäjä oli pikkuruinen peukaloinen, jonka pitäisi olla nyt talvehtimisalueellaan Keski-Euroopassa. Peukaloisen hyvä tuntomerkki on hauska pysty pyrstö. Kuva: Kari Isokivijärvi

Lempäälän Herralankosken vuolteelle alkoi kokoontua kymmeniä lintuharrastajia, läheltä ja kaukaa, kun lintutiedotukseen kajahti uudenvuodenpäivänä Jarmo Koivistolta todellinen jymy-yllätys: harvinainen arktinen vieras, Siperian rannikoilla pesivä allihaahka pysähtyi syysmuutollaan Lempäälän koskien sulapaikoille.

Viime vuoden tammikuussa allihaahkanaaras vietti pari viikkoa Herralankoskella, silloinkin kymmenien lintuharrastajien ihailtavana. Ehkä lintu on sama naaras. Löytäjinä olivat tuolloin Ritva Mikkola ja Kirsti Vaden.

Herralankoski on Pirkanmaan parhaita havaintopaikkoja nähdä talvehtivia vesilintuja ja koskikaroja.

Tammikuun alussa Herralan- ja Kuokkalankoskilla on voitu seurata pariakymmentä talvehtivaa telkkää, mustalintua, laulujoutsenta, isokoskeloa, sinisorsia ja useita koskikaroja.

 

Pikkuruinen peukaloinen, maamme toiseksi pienin lintu, aiheutti melkoisen yllätyksen, kun Jani Vastamäki sekä Marja-Liisa ja Antti Haanpää kuulivat peukaloisen tuttua rätisevää ”tserr”- ääntä 30. joulukuuta Vesilahden Kirkonkylän talvilintulaskennassa uimarannan maastossa ja seurasivatkin pienen pystypyrstön piilottelevaa puikkelehtimista.

Peukaloinen on muuttolintu, jonka pitäisi olla jo Keski-Euroopassa, mutta joskus jokunen uskalikko jää koettelemaan voimiaan kuningas talvea vastaan – useimmiten huonolla menestyksellä kovien pakkasten aikaan.

Uimarannalla nähtiin toinenkin mielenkiintoinen tapaus, kun saukko juoksi uimarannan jäällä kohti Sakaselkää.

Kirkonkylän laskennassa havaittiin kaikkiaan 17 eri lintulajia. Talviruokinnan merkitys näkyi Vesilahdessakin, sillä tavanomaisimmat ruokintalajit oli hyvin edustettuina: tali- ja sinitiaisia molempia 98, viherpeippoja 24, tiklejä viisi, punatulkkuja 36 ja pikkuvarpusia 45. Sen sijaan varpuskato näkyi Vesilahdessa. Yhtään kotivarpusta ei enää nähty. Sen perinteistä ” tsilp, tsilp” -tirskutusta kuulee nykyään lähes yksinomaan karjatiloilla ja kaupunkien puistoissa.

 

Allihaahkanaaras aiheutti Herralankoskella jättiyllätyksen, kuten myös viime vuoden tammikuussa. Allihaahka pesii pohjoisen Jäämeren rannikoilla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Talvilintulaskennoissa kartoitetaan myös nisäkkäät. Vesilahden laskennassa saukko kirmasi uimarannalla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Mari Kukkamäki ja Rainer Mäkelä suorittivat Tapaninpäivänä Lempäälän perinteisenä talvilintulaskennan Vaihmalan-Ryynikän alueilla. Lajeja havaittiin 19, runsaimpana keltasirkku Ahtialankylän 207 yksilöllä.

Kuuluisa Ahtialanjärven Lokkisaari oli hyvin edustettuina laskennassa, sillä naakkoja laskettiin yksin Lokkisaaressa 40 ja variksia 67. Muutoin varislinnuilla on tarpeettoman suuri edustus Lempäälässä pikkulintuihin verrattuina, sillä naakkoja laskettiin kaikkiaan 168, variksia 76 ja harakoita 28.

Ruokintapaikkojen hyödyntäjät voivat hyvin myös Lempäälässä, kuten Vesilahdessa, sillä talitiaisia löytyi 39, sinitiaisia 36, viherpeippoja 30 ja pikkuvarpusia 45. Mutta huolestuttavasti taantuneita varpusia ei löytynyt enää Lempäälän laskennassakaan ja uhanalaiseksi taantuneita hömötiaisiakin oli vain yksi.

Lempäälän sulapaikkojen merkitys näkyi laskennassa, sillä Kuokkalankoskelta laskijat löysivät 16 sinisorsaa, 15 telkkää ja neljä koskikaraa. Erikoinen havainto oli 81 kesykyyhkyä huoltoasemalla.

Linnuston muutokset näkyvät hyvin talvilintulaskennoissa, joita on suoritettu talvesta 1956–57 alkaen.

Tänäkin talvena laskentoja suoritetaan noin 500 reitillä kolmasti talvessa, mikä kuvastaa lintutieteen korkeaa tasoa. Kannanarviot perustuvat mittaviin aineistoihin. Talvilintulaskennat on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen koordinoima valtakunnallinen linnustonseurantatutkimus.

 

Hannu Järvinen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.