Tänä vuonna työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) työntekijät saavat tulospalkkioita, jos he onnistuvat keskimääräistä paremmin työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Tulospalkkioihin on varattu miljoona euroa.
Tulospalkkiot julkisella sektorilla herättävät epäilyksiä. Palkkiokriteerien määrittely on äärimmäisen vaikeaa. Voidaanko tuloksia mitata niin luotettavasti, että ne voisivat olla palkkion perusteena? Ja onko tuloksia mahdollista kohdentaa jonkun henkilön ansioksi? TE-toimistojen tapauksessa siihen ei kyetä ja niinpä tulospalkkio maksetaan kaikille työntekijöille, jos toimisto täyttää kriteerit.
Palkkion maksaminen kaikille tehtävistä riippumatta kuulostaa aikamoiselta kompromissilta. Sitä paitsi, mistä tiedetään, onko pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ylipäänsä toimiston ansiota. Ihmiset ovat saattaneet taloustilanteen parannuttua työllistyä muuten.
Myös Lempäälän kunta otti viime vuonna tulospalkkiot käyttöön. Kriteerit olivat yhtä epämääräiset. Hyvään taloudelliseen tulokseen oli päästy, ja se katsottiin kaikkien ansioksi. Tosiasia on varmasti, että toiset ovat vaikuttaneet asiaan enemmän ja toiset vähemmän, jos ollenkaan. Tässä juuri on yksi tulospalkkioiden ongelma. Ihmisten toiminnan ja tuloksen syntymisen välillä pitäisi olla kiistaton yhteys ja tulokseen vaikuttavat ulkoiset tekijät pitäisi pystyä karsimaan pois.
Mikä sopii yksityiselle puolelle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu julkisella sektorilla. Yritysmaailmassa henkilöstöllä on tehtävistään riippuen mahdollisuus vaikuttaa sekä tulojen kertymiseen että toiminnan tehostamiseen. Lisäksi yksityisellä puolella työn ja organisaation kehittämiseen on enemmän mahdollisuuksia, koska toiminta on vähemmän lakisääteistä. Monissa yrityksissä onkin kyetty laatimaan varsin hyviä tulospalkkiojärjestelmiä.
Julkisella sektorilla henkilöstö voi parhaimmillaankin vaikuttaa vain kulupuolelle. Tulot ovat ainakin lyhyellä tähtäyksellä annettu tekijä. Ja kun henkilöstöllä on palkkion toivossa kova hinku vaikuttaa kulujen karsimiseen, mistä se on pois? Pahimmassa tapauksessa tehostetaan palveluja niin, että kuntalaiset kärsivät.
Miksi sitten julkisella puolella käytetään verorahoja tulospalkkioihin? Eikö eri tehtäviin palkattujen henkilöiden velvollisuus ole joka tapauksessa pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen? Ymmärtääkseni jokaiselle maksetaan työehtosopimusten ja tehtävien mukainen palkka. Joskus palkkion maksamista perustellaan myös sillä, että kannustetaan ihmisiä kehittämään omaa työtään ja organisaationsa toimintaa. Sekin on mielestäni jokaisen velvollisuus ilman eri korvausta. Myös asiakkaiden hyvä palvelu pitäisi olla kaikilla selkärangassa joka tapauksessa. Varsinkin kunnassa, jossa on ”lupa palvella”.
Jos tulospalkkioilla pyritään parantamaan työhyvinvointia, ollaan väärillä jäljillä. Tottakai työntekijöistä on mukava saada ylimääräinen rahasumma, mutta ei sen vaikutus siirry työpaikalle. Ylivoimaisesti tärkein työilmapiirin ja päivittäisen työhyvinvoinnin parantamiskeino on hyvä johtaminen. Siihen Lempäälässäkin pitäisi kiinnittää huomiota niin lähiesimiesten kuin ylempienkin johtajien osalta.
Kirjoittaja käyttäisi veroeurot tehokkaammin
