Kustaa Vaasa ei osannut hiihtää

Vuonna 1520 muuan Gustav Eriksson oli vain 24-vuotias nuori alempaan aateliin kuulunut kapinallinen Taalainmaalta. Hän vastusti kiihkeästi tanskalaisten vaikutusvaltaa Ruotsissa ja oli jo kertaalleen ollut vankeudessakin Tanskassa, mutta onnistunut pakenemaan takaisin kotiseudulleen.

Kun tanskalaissyntyisen Kristian II:n ryhmittymä sai voiton ruotsalaisista lähellä nykyistä Ulricehamnia, kruunautti tämä Kristian, myöhemmässä historiankirjoituksessa Kristian Tyranniksi kutsuttu, itsensä Ruotsin kuninkaaksi. Kaikki Ruotsin silloiset johtomiehet perheineen saivat kutsun kruunajaisjuhliin. Niin myös Gustav Erikssonin vanhemmat, siskot ja veljet. Gustav ei varovaisuuttaan lähtenyt Tukholmaan, koska oli yllyttänyt Taalainmaan talonpoikia kapinaan tanskalaisia vastaa.

Marraskuun 8. Kristian Tyranni mestautti kruunajaisjuhliensa päätökseksi noin 100 entistä vastustajaansa, mm. valtaneuvoston eli hallituksen jäsenistä enemmistön. Hän murhautti myös Tukholmassa olleet Gustav Erikssonin perheenjäsenet. Tämä häikäilemätön veriteko tunnetaan ”Tukholman verilöylynä’”.

Tästä kuultuaan Gustav Eriksson päätti paeta Norjaan. Hän lähti Taalainmaalta kohti rajaa. Kerrotaan, että lähtöön liittyi täpärä pelastus Kristianin huovien kynsistä. Kun huovit tulivat sen talon pihaan, jossa Gustav oleskeli, oli hän menossa huussiin. Jotenkin nuori mies keplotteli itsensä huussin ruumaan ja sieltä pakosalle. Tämä talo huusseineen on edelleenkin matkailukohde.

Tukholman verilöylyn jälkeen Taalainmaan toistaiseksi vapaat talonpojat päättivät, että he haluavat pysyä vapaina ja heittää tanskalaisvallan harteiltaan. Mutta kapinaan he tarvitsivat johtajan. Talonpojat lähettivät Taalainmaan kolme nopeinta hiihtäjää Gustav Erikssonin perään pyytämään häntä johtajakseen.

Gustav ei ollut talonpoika. Hän oli ylhäissyntyinen, joten hän ei osannut hiihtää. Hän rämpi jonkinlaisilla lumikengillä kohti Norjaa. Matka eteni hitaasti. Sälenissä, lähellä Norjan rajaa, nopeimmat hiihtäjät tavoittivat hänen Olnispagårdenissa. Ei ollut vaikeaa kääntää nuoren kapinallisen päätä.

Jos Gustav Eriksson olisi osannut hiihtää ja ehtinyt Norjan puolelle, olisi moni asia Pohjoismaiden historiassa mennyt toisin. Gustav, joka sittemmin erotettiin kaikista muista Kustaa Eerikinpojista lisäkenimellä Vaasa, osoittautui kaikkien aikojen lahjakkaimmaksi Ruotsin kuninkaaksi. Hän yhdisti Ruotsin, ryhtyi saksalaisten kirjurien ja talousmiesten avulla rakentamaan modernia valtiota, toteutti uskonpuhdistuksen ja sysäsi vauhtiin Suomen metsien asuttamisen.

Miten tämä näkyy Lempäälässä?

Uskonpuhdistus tarkoitti paitsi kirkon opillista reformaatiota, myös katolisen kirkon omaisuuden takavarikoimista kruunulle eli Kustaa Vaasan hallinnolle. Lempäälään oli vuosina 1502–1505 ennätetty rakentaa harmaakivikirkko ennen Kustaa Vaasan aikaa, mutta Vesilahdella kirkonrakennus oli jostain syystä kesken. Eikä kivikirkko Vesilahteen koskaan valmistunutkaan, vaikka sakasti ja perustukset olivat jo valmiina.

 

Juha Kuisma

Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.