Läänintaiteilija Ville Pirinen: ”Tampereesta on leivottava sarjakuvan pääkaupunki viimeistään vuonna 2026”

Sarjakuvan läänintaiteilija Ville Pirinen ehdottaa Tamperetta Suomen sarjakuvan pääkaupungiksi. Nimeämisen voisi hänen mielestään tehdä vuonna 2026, jolloin Mansen pitäisi olla myös Euroopan kulttuuripääkaupunki. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Sarjakuvan läänintaiteilija Ville Pirinen ehdottaa Tamperetta Suomen sarjakuvan pääkaupungiksi. Nimeämisen voisi hänen mielestään tehdä vuonna 2026, jolloin Mansen pitäisi olla myös Euroopan kulttuuripääkaupunki. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaa on juurevaa sarjakuvan maaperää. Läänintaiteilija Ville Pirisen mielestä maakunnan keskuskaupungilla Tampereella onkin kaikki edellytykset julistautua sarjakuvan pääkaupungiksi, koska alueella vaikuttaa monta alan huipputekijää. Lisäksi manselaisen sarjakuvan historia on mairitteleva. Pirinen soisi, että pirkanmaalaiset juhlisivat Tampereen sarjakuvan pääkaupunkiutta vuonna 2026, jolloin Tampereen pitäisi olla myös Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Läänintaiteilija Ville Pirinen tekee täydellä tohinalla työtä sarjakuvan hyväksi.

Niin sarjakuvapiirtäjänä kuin -käsikirjoittajanakin kunnostautunut Pirinen on jättänyt viime vuosina oman tuotantonsa taka-alalle, kun hän läänintaiteilijana on keskittynyt sarjakuvan aseman vahvistamiseen ja sen parissa työskentelevien ammattilaisten olojen kohentamiseen.

Pirisen mukaan 5,5 miljoonan asukkaan Suomi on erittäin vahva sarjakuvamaa. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on paljon sarjakuvan tekijöitä. Tuotanto on ilahduttavan runsasta ja monipuolista. Suomalainen sarjakuva kiehtoo ja kiinnostaa myös ulkomailla.

Taiteen edistämiskeskuksella eli Taikella on Suomessa 40 eri taidemuodon läänintaiteilijaa. Ville Pirinen isännöi varsin harvinaista sarjakuvan läänintaiteilijan tointa.

– Kuluneet runsaat kaksi vuotta ovat olleet kovin antoisia. Mutta sarjakuvan asia ei tule valmiiksi kaudellani, hän korostaa.

Sarjakuva suo aivoloman

Ville Pirisen mielestä sarjakuvalla on samanlainen tehtävä kuin televisio-ohjelmalla, kirjalla tai musiikkikappaleella. Ne mahdollistavat kokijalleen pienen aivoloman arjen muussa häärinässä.

– Sarjakuvien lukija saa niistä uusia ajatuksia ja näkökulmia. Sarjakuvat virittävät ajattelemaan. Tämä on tärkeä pointti.

Pirisen mukaan sarjakuvat tarjoavat hyvää viihdettä, mutta niiden sanomassa on vakavaa elämänsisältöäkin.

Läänintaiteilija korostaa kirjastojen merkitystä: ne ovat avainasemassa sarjakuvien kattavuuden takaajina ja turvaajina.

– Kirjastojen tarjonnasta löytyy sarjakuvia vauvasta vaariin. Tarjonta on monipuolinen ja runsas.

– Sarjakuvien rikkaus kumpuaa niiden tekijöiden erilaisista persoonista. Koko ihmiselämän kirjo tulee katetuksi.

Sarjakuva tarjoaa kokemuksia

Pirisen mielestä sarjakuvien voima on niiden tarjoamassa kokemuksellisuudessa.

– Vanha sanonta väittää kuvan kertovan enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä on mielestäni liioittelua. Perinteisesti sarjakuva yhdistää kuvan ja tekstin, joten kertovuus on huipussaan.

Läänintaiteilija näkee sarjakuvalla olevan myös yhteiskunnallisen tehtävän. Monet sarjakuvien tekijät käsittelevät töissään ajankohtaisia poliittisia teemoja, ja kuumien perunoiden eri puolet avautuvat lukijoille.

Pirisen mukaan verkosta on tullut keskeinen sarjakuvien jakelukanava. Useat sarjakuvien tekijät julkaisevatkin tuotantoaan vain netissä. Perinteiset kanavat, kuten erilaiset lehdet, säilyttävät kuitenkin asemansa. Myös sarjakuvakirjat nauttivat suurta suosiota.

– Sarjakuvan lukeminen tuo iloa ja onnellisuutta. Lukija tulee sarjakuvan ääreen tietyssä mielentilassa ja hän poistuu sen vaikutuspiiristä toisenlaisessa mielentilassa.

– Ahmimme sarjakuvista antia niin kielellisen kuin kuvallisen ilmaisun kautta. Esimerkiksi, kun Tintti juoksee kuvassa, lukijan aivoissa on jo tieto juoksemisesta, jota teksti höystää. Sarjakuva on voimakas keino vaikuttaa. Se on tehokas taidemuoto, Pirinen luonnehtii.

Sarjakuvilla tiedotetaan

Tampereen raitiotietyömailla ihmisille tarjotaan monissa seinissä aiheeseen liittyviä sarjakuvia.

Pirisen mukaan juuri raitiotietyömaa on mainio esimerkki kohteesta, jossa sarjakuvalla pystytään opastamaan ihmisiä. Lähtökohtana voi olla sekin, että sarjakuvalla lievennetään henkilön kiukustumista. Sarjakuvien ansiosta erilaiset työmaat eivät ole vain hukattuja mahdollisuuksia.

Läänintaiteilija kysyykin, onko elämänpiirissämme sellaista paikkaa, jonne sarjakuva ei sopisi. Hänen mielestään moderni tekniikka mahdollistaa mainiosti sarjakuvien heijastamisen vaikkapa talojen seinille.

Pirinen herättelee todellisuuteen, jossa erilaiset näytöt valtaavat liki kaikki mahdolliset paikat. Kuva on kuitenkin aina rauhoittava ja ajatuksia herättävä elementti.

– Sarjakuvia käytetään nykyään erittäin paljon yrityksien sisäisessä viestinnässä. Informaatiosarjakuvien voima on siinä, että ihminen muistaa hyvin näkemänsä ja kokemansa.

– Livepiirtäminen on tätä päivää. Sarjakuvan tekijä valitsee vaikkapa esitelmästä keskeiset kohdat ja kuvittaa ne. Kuva piirtyy läsnäolijan muistiin.

Tervetuloa pääkaupungiksi

– Tampereesta voitaisiin leipoa myös Suomen sarjakuvan pääkaupunki, Ville Pirinen visioi.

Hänen mielestään Manse sopisi sarjakuvan ytimeksi samalla tavalla kuin se on julistettu teatterin ja saunan pääkaupungiksi.

Läänintaiteilijan mukaan Tampereesta tulisi luontevasti sarjakuvan pääkaupunki vuonna 2026, jolloin Mansen odotetaan toimivan myös Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

– Sarjakuva on taidetta!

Pirisen mielestä tamperelainen sarjakuva saisi uusia ulottuvuuksia, jos sarjakuvan pääkaupunkius mahdutettaisiin Tampereen kaupunkistrategiaan. Tarkoitukseen varattaisiin rahaa, ja taidemuoto kukoistaisi nykyistä voimakkaammin.

– Taiteilijoiden olisi hyvä elää ja työskennellä Tampereella, positiivisen kannustavassa ympäristössä.

Pirisen mielestä Tampereen vahvuus on siinä, että kaupungissa on paljon ruohonjuuritason pyyteetöntä toimintaa.

Lue lisää

  1. Kolumnit
    05.11.2024. 12:00

    Tilaajille

  2. Lempäälän-Vesilahden Sanomat
  3. Seurakunnalta
    12.05.2024. 07:00