Lempäälässä on päällä kova säpinä, kun keskustaa uudistetaan. Asemanseutu rakentuu vauhdilla.
Kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoo, että se on tällä hetkellä tärkein hanke.
– Se liittyy maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissopimukseen (MAL) valtion kanssa. Keskustasaaren sisällä olevia alueita tiivistetään. Joukkoliikenne ei toimi, ellei joukkoja ole. Valtiolta on tuki ja pyrkimys joukkoliikenteen kehittämiseen, kunnanjohtaja selvittää.
Asemanseudulle rakentuu muun muassa Lempäälä-talo, johon sijoittuvat sen valmistuttua kaikkien keskustan tämän hetkisten kunnan virastojen toiminnat sekä seurakunta. Myös pääkirjasto siirtyy siihen. Autoilijoita palvelee pysäköintitalo.
Lempäälä-talo valmistuu ensi vuoden lopussa. Osia parkkitalosta saataneen käyttöön jo aikaisemmin. Tämä helpottaa aseman tällä hetkellä haasteellista parkkitilannetta.
Parkkitalolle on kysyntää siksikin, että Lempäälä on valittu junaliikenteen pilottihankkeeseen, jossa lisätään lähijunien määrää tämän vuoden lopulla.
Keskustan kehittäminen on tärkeää, sillä Lempäälä on muuttovoittokunta. Heidi Rämö iloitsee siitä, että esimerkiksi viime vuonna väkimäärä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla. Jopa Tampere jäi hiukan taakse.
Kunta on tähän asti houkutellut erityisesti lapsiperheitä.
– Olemme kaavoituksella varmistaneet sen, että meillä on tarjota erilaisia ja eri kokoisia asuntoja kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Meillä ei ole tähän asti ole ollut näin voimakasta kerrostalorakentamista keskustassa, joten saa nähdä, millaiseksi muuttajakanta muodostuu.
Seuraavat kolme vuotta ovat voimakasta investointien aikaa.
– Investoinnit ovat etupainotteisia. Esimerkiksi katuverkostoa pitää kehittää, ja uudet asukkaat tulevat jälkijunassa, Heidi Rämö sanoo.
Kunnanjohtaja sanoo Lempäälän ehdottomaksi valtiksi Tampereen läheisyyden ja toisaalta maaseutumaisuuden. Kymmenessä minuutissa pääsee Tampereen rientoihin, mutta silti luonto on Lempäälässä lähellä.
Harrastusmahdollisuuksiakin löytyy kiitettävästi.
Lempäälä on tietoisesti halunnut pysyä nimenomaan kuntana, vaikka se on kooltaan Suomen 45:nneksi suurin kunta.
– Olemme sielultamme pieni kunta, ja asukkaat mieltävät tämän myös. Se on hyvä asia, koska se tarkoittaa, että tämä on ihmisen kokoinen sympaattinen paikka.
Keskustan lisäksi myös Tamperetta liki olevaa Sääksjärven keskustaa aiotaan kehittää ja tiivistää. Sinne on valmisteilla yleiskaava, mikä tarkoittaa tiiviimpää asutusta sekä liikerakentamista. Yleiskaava käynnistetään tämän vuoden aikana.
Marjamäen asemakaavaa päivitetään, ja Pajalantien kaava on jo siirtymässä luovutusvaiheeseen. Yritysalueita halutaan laajentaa. Alueet sijaitsevat Lempäälän kuntakeskuksesta Tampereen suuntaan noin seitsemän kilometrin päässä.
Kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoo, että tontteja voidaan alkaa luovuttaa jo ensi vuonna.
Yksi Lempäälän kehityksen mahdollistaja on tiivis yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä. Rämö kehuu vuolaasti sitä, kuinka hyvin yhteistyö toimii. Yrittäjät ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa kertomassa omia näkemyksiään.
– Hyvä yhteistyö ruokkii itse itseään, Rämö kiteyttää.
Lempäälään on myös perustettu elinvoimakaavoittajan virka. Vastaavalla tittelillä ei ole henkilöä missään muussa kunnassa.
Heidi Rämö on ollut Lempäälässä kunnanjohtajana nyt neljän vuoden ajan. Hän kertoo muuttaneensa kunnan viestintäpolitiikan ihan uudelle mallille.
– Johtamisessa tärkeintä on avoin viestintä ja että kerrotaan asioista, vaikka ne olisivat negatiivisia. Kunnan tehtävä on viestiä asioista, jotta potentiaaliset uudet asukkaat tietävät, että mitä meillä tarjolla. Viime vuonna Lempäälää koskeva uutisointi oli 98-prosenttisesti positiivista.
Moni kunnan yksikkö on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja kertoo tekemisestään, mikä ilahduttaa Heidi Rämöä. Hän kehaisee, että kunta on sijoittunut hyvin kaikkina Rämön Lempäälä-vuosina Pirkanmaan kuntien yrittäjyys- ja elinvoimakisassa.
