Edellisellä valtuustokaudella Vesilahden kunnanvaltuustossa nähtiin erikoinen tapahtuma. Yksi kunnanvaltuutettu penäsi kuntaa säästämään sotehenkilökunnasta. Moni kohotti kulmiaan ihmetyksestä ja kunnanjohtaja pyysi puheenvuoron. Vesilahti ostaa sotepalvelut Pirkkalasta.
Ei tiedon puute mitenkään ainutlaatuista ole. Lempäälän-Vesilahden Sanomien kysellessä valtuutetuilta parkkitalon kustannuksista kävi ilmi, etteivät yksittäiset vastaajat ”ole perehtyneet” tilanteeseen.
Lempäälässä kunnan talousjohtajalla Kari Auvisella on taito puristaa vaikeistakin asioista sellainen rautalankamalli, että kaikki halukkaat asian kyllä ymmärtävät. LVS:n saamien tietojen mukaan Lempäälässä talousoppia onkin tarjolla vähintään riittävästi. Perillemeno riippuu sitten vastaajan omasta mielenkiinnosta.
Kun on vaaleilla valittu yhteisten asioiden eli kassan hoitajaksi, niin olisi kohtuullista odottaa, että luottamushenkilö perehtyy rahaan ja sen käyttöön.
Näinhän se olisi täydellisessä maailmassa, mutta käytännössä moni sivuuttaa raha-asiat tyystin ja keskittyy omaan pikku agendaansa niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin europarlamentissa.
Olin vuosia sitten tapaamassa erästä tunnettua suomalaista europarlamentaarikkoa, joka veti Venäjän kaupan ryhmää. Hän oli ylpeä tehtävästään ja sen sisältämästä vastuusta, mutta ei kysyttäessä kyennyt esittämään yhtään ainutta asiaan liittyvää numeroa. ”Kun minulla on vähän huono numeropää”, oli vastaus jokaiseen kysymykseen.
Joskus parlamentaarikon tekemisistä ei jää mitään jälkeä. Näin kävi esimerkiksi tunnetun punaposkisen, mustakaapuisen pappismiehen kohdalla, joka yhdessä kaudessa romahti äänikuninkaasta pahnan pohjimmaisten joukkoon.