Paikallispoliisi toi turvan

Tuokiokuva 1970-luvun lopun Lempäälän poliisiasemalta. Paikalliset sporttipojat olivat yleisurheilumiehen ja Lempäälän tunnetun poliisin Ilkka Reinolan puheilla poliisitalon pihalla. Vanha poliisirakennus ja sen aikanaan karut kellariputkat sijaitsevat edelleen kylän paraatipaikalla, nykyään Lemponkatu numero kolmosessa.

Pihaan tuli kesken turinoinnin syrjäkylän isäntä vähän hädissään kertomaan Reinolalle, että hän oli tullut asioimaan kaupassa ja Tuotannon pihasta (nykyinen S-kauppa, jonka vanha rakennus purettu 80-luvun puolivälissä) oli kaupassakäynnin aikana hänen moponsa lähtenyt jonkun matkaan.

No, Reinolaa ei uutinen hätkäyttänyt. Konstaapelin vastaus isännälle oli, että ”joo Töttermannin Urpo (nimi muutettu) oli tänään liikkeellä kylällä, mennään hakemaan mopo Urpon nurkista pois”. Ja sieltä muutamien kilometrien päästä lähikylästä isännän pappa-Tunturi löytyi, kun poliisille kiusallisenkin tuttu paikallinen pikkurikollinen oli sitä ”lainannut”.

Tarina kertoo ja todistaa, että paikallispoliisit toimivat, näkyivät ja ennen muuta tunsivat kuntalaiset. Tarinan aikaan Lempäälässäkin oli vuorokauden ympäri päivystys asemalla ja kaikille tutut poliisit, kuten Asko Ikävalko, Raimo Lemmetti, Ilmo Vihola, Pertti Mikkola, Jorma Ollila, Pekka Honkanen sekä hiukan myöhemmin Pekka Ruokola ynnä muut pitivät kylillä ja kulmilla kuria.

Sosiaalinen media on viime päivinä kohissut nuorten uhkarohkeista hyppelyistä Turuntien maantiesillalta alla olevaan Herralanvuolteeseen ja poliisiakin on hätiin soitettu, mikä nuoria toki kovasti keljuttaa. Paikallispoliisi olisi asian hoitanut aikanaan niin, että paikalle olisi menty yllättäen, neuvottu ja vähän lempeästi tyyrättykin nuoria ja lopuksi konstaapelit olisivat kehottaneet hyppyintoisia suuntaamaan Lastukan rannan hyppytorneille pomppimaan.

Moni ilkivalta ja pahanteko jäivät tekemättä, kun koskaan ei tiennyt, mistä kulman takaa sininen ”99-Saab” ilmaantuu. Moni yksinkertainen käytännön asia ja neuvo hoitui oman kylän poliisiasemalla. Ajokortit, passit ynnä muut asiakirjat ihmiset saivat pienellä jonotusvaivalla kansliasta. Rikosasioista pääsi verekseltään keskustelemaan ammattilaisten kanssa. Ja paikallisten tapahtumienkin järjestäminen oli simppeliä tuttujen konstaapelien kanssa.

Lempäälänkin poliisiaseman päivystys ajettiin alas ja vaikka virkavalta siirtyikin 1980-luvulla valtion virastotaloon, Lempäälän Aleksille, asianmukaisiin tiloihin, oli paikallispoliisin alasajo käynnissä jo viime vuosituhannella. Nykyäänhän Lempäälässä ei elävää poliisiasemaa enää ole, ikävä kyllä. Asukasluku muuten vuonna 1980 Lempäälässä oli noin 12 600 ja viime vuoden lopussa noin 23 200, joten tälläkin perusteella poliisitoimen alasajo kasvukunnassa on vähintäänkin outo juttu.

Nyt Antti Rinteen tuore hallitus on luvannut ohjelmassaan lisätä 300 poliisin vakanssia. Suunta on oikea, mutta määrä riittämätön, mitä mieltä on poliisi itsekin.

Jos kansalaisten mielissä alkaa olla pelkoa, voiko kaduilla ja kylillä kulkea turvallisesti ja että onko oman tai yhteisen omaisuuden rikkominen ja/tai varastaminen jopa todennäköistä, poistuu yhteiskunnasta yksi iso arvo: turvallisuuden tunne. Ainakin vielä, esimerkiksi Lempäälän tapaisissa kunnissa, on hyvinkin turvallista olla ja elää. Valtiovallan ja tuoreen sisäministeri Maria Ohisalon tehtävä on jatkossa vahvistettava tätä tunnetta.

Yksi hyvä konsti olisi paikallispoliisiasemien palauttaminen.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.