Lempääläiset-sivustolla kysyttiin joku aika sitten, mitä tarkoittavat erikoiset paikannimet Rautasema ja Ruohosema. Nämä Lastusten koulunkäyntialueen paikat hyvin tunteva Reijo Fredriksson vastasikin jo arvelevansa, että sema-pääte tarkoittaa paikkaa.
Molempia paikannimiä on yritetty loogisuuden vuoksi kirjoittaa väärin ”Rautasenmaaksi” ja ”Ruohosenmaaksi”. Ikään kuin paikat olisivat jonkun Rautasen ja Ruohosen omistamia maita. Jälkimmäinen muoto jäikin kirkonkirjojen kautta pysyväksi ja on säilynyt mm. erään lempääläisen suvun sukunimenä. Edellinen ei ole ottanut juurta, vaikka väärää muotoa näkee jopa kartoissa.
Samalla tavalla on entisen Tyrvään alueella pohdittu 1950-luvulla, mitä tarkoittaa Ruoksamo, jonka vanhin kirjallinen muoto on luettu sanaksi Ruoksema. Nimeä selittäessään professori Pertti Virtaranta olettaa lähtösanaksi muotoa Ruokosema ja vertaa nimeä Oriveden Suomasemaan. Mainittuja lempääläisiä paikannimiä hän ei tunne.
Paikannimien loppuosa ”sema” merkitsee itsenäisenä muotona Lönnrotin sanakirjan mukaan ”hop, samling av olika ämnen”. Siis suomeksi suunnilleen ”kasa, röykkiö, kokoelma erilaisia aineksia”. Itämurteissa sana on ollut edelleenkin harvakseltaan käytetty. ”Mätä vua kaek sammaa semmaa”. Sana ilmenee vepsän kielen ns. lokaalikollektiivisena johtimena esimerkiksi sanoissa bolzom eli puolukkapaikka ja heinsom eli heinikkö. Vielä voi viitata, että sema tai sämä tarkoittaa muinaisbaltissa alavaa paikkaa tai yleensä kasvullista maata.
Kun sema ei enää sovi heti ymmärrettävällä tavalla nykyihmisen puhumaan suomen kieleen, on välivokaali e usein muuttunut a:ksi. Se voi muuttua myös ä:ksi kuten Nurmijärven paikannimessä Lepsämä.
Nyt voimme uskottavasti selittää, että Rautasema tarkoittaa paikkaa, josta on löydetty tai nostettu suomalmia eli rautaa. Ruohosema on samalla tavoin paikka, joka kasvaa erinomaisen hyvin ruohoa. Tyrvään Ruokosema mainitaan kosteaksi niityksi, jolla varmaankin on kasvanut ruokoa. Lepsämän voi hyvin arvata olleen paikka, jossa kasvoi leppää. Ainoastaan Oriveden Suomasema ei sovi tähän selitysmalliin. Elleivät sitten ”suomat” ole marjoja: mesimarjoja, suomuuraimia tai vastaavaa.
Lempäälän Rautasema on vanhoissa kartoissa niitty nykyisen Jokelan talon maalla. Nykyisin se on Pyhälän peltoa ja sen keskellä juoksee oja. Olisiko tästä notkosta joskus löydetty rautahölmää eli rakenteeltaan tippaleivän kaltaista suomalmia? Vastaavia möhkäleitä on löydetty esimerkiksi Saikan notkelmasta Tuulantuvan takamaastosta.
Lempäälän Ruohosema taas mainitaan ensimmäisen kerran Vatsoilan kylän niittyjen luettelossa. Se on Kausjärven eteläpään isohko niitty, joka kasvoi hyvin, koska jokakeväinen tulvavesi lannoitti sitä. Ruohosema mainitaan myös vanhaksi karjalepopaikaksi. Tällaiseen paikkaan metsissä laidunnettu karja hakeutui lepäämään ja märehtimään. Sellaisessa paikassa piti olla muita paikkoja vähemmän hyttysiä ja paarmoja ja vieressä piti olla vettä.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija.
