Markus Oja on naimisissa. Sen lisäksi hänellä on etäsuhde ja hän treffailee muitakin. Oja on polyamorinen, eli hänellä on suhde usean ihmisen kanssa yhtä aikaa. Se laittaa ihmissuhteet koetukselle, mutta on Ojan mukaan myös palkitsevaa. Ihmissuhteen ihanuutta ja rakkautta saa monin verroin enemmän.
”Kun olen kertonut meneväni kumppanieni kanssa reissuun, siihen on saatettu kommentoida, että oletko sä joku pervo.
Ihmisillä on hirveä määrä väärinkäsityksiä monisuhteisuudesta, sillä he tulkitsevat meitä yleensä monogaamisesta normista käsin. Normin mukaan romanttisesti, emotionaalisesti tai seksuaalisesti intiimissä suhteessa ollaan vain yhden ihmisen kanssa. Normin mukaan jos on rakastunut kahteen ihmiseen, pitäisi valita jompikumpi. Meille polyamorisille molempien valitseminen ja asian ottaminen esille heidän kanssaan taas on luontaista.
Ihmissuhteissa on vaihtoehtoja, eikä kaikkien tarvitse hankkia puolisoa, kahta lasta, koiraa ja omakotitaloa. Sama kaava ei toimi kaikille.
Minulla on yksi lähikumppani ja yksi etäkumppani, ja tapailen joitakin ihmisiä. Suhteeni ovat polyamorisia, eli kumppaneillanikin on yleensä muita kumppaneita.
Olen naimisissa lähikumppanini T:n kanssa, kun se kerran on mahdollista. Avioliitto on erinomainen laillinen sopimus, joka tarjoaa muun muassa leskeneläkkeen ja lukuisan määrän muita etuja ja helpotuksia eri yhteiskunnan palveluissa. Toki sen ongelmana ovat instituutio-oletukset ja lukumäärärajoittuneisuus.
Kun on kumppaneita, lapsia ja olen aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, ajankäyttö on ratkaiseva tekijä. Käytännössä aika määrittää, kuinka monta romanttista suhdetta pystyn ylläpitämään. Minusta ihania ihmisiä on kuitenkin niin paljon, enkä ole löytänyt mitään absoluuttista maksimia tai ylärajaa ihmissuhteilleni.
Yleinen kysymys, joka minulta kysytään, on, että miten minulla riittää aika kaikkeen. No, hereillä ollessa aikaa on päivässä keskimäärin 16 tuntia. Töiden ja kotitöiden jälkeen jotkut istuvat katsomaan televisiota, minä en.
– En ole löytänyt maksimiani, ylärajaa ihmissuhteilleni.
Ihania ihmisiä on kuitenkin niin paljon, hän sanoo. Kuva: Katariina Rannaste
Etäsuhteessa aika on erityisesti kortilla, kun tapaamme E:n kanssa harvoin, noin kerran kuussa. Tapaamiset ovat silloin treffejä, teemme jotain kivaa yhdessä. Etäsuhdetreffit ilman lapsia tuntuvat helposti siltä kuin menisit lomalle.
Etäsuhteessa ikävää on se, että kaipaat toista. Ja jos etäkumppanilla on vaikeaa, on haastavaa olla kaukana.
Lähisuhteessa on paljon lapsiperhearkea, mutta fyysinen läheisyys tekee siitä erilaisen. Kumppani on usein kosketusetäisyydellä. Lähikumppanin kanssa voi järjestää parisuhdelomia tai katsoa elokuvaa toistemme kainaloissa, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Lähellä oleminen mahdollistaa monta sellaista asiaa mitkä eivät ole etäsuhteessa mahdollisia ja päin vastoin.
Monisuhteisuus vaatii monenlaisia taitoja. Kun romanttisia kumppaneita on useita, vaatii se sitoutumista ja omien ihmissuhdetaitojen jatkuvaa kehittämistä.
Odotusten hallinta on kriittinen juttu. Sen lausuminen ääneen, mitä toiselta odottaa. Jos odotuksiaan ei sano ääneen, toinen ei voi ottaa niitä huomioon ja täyttymättömistä odotuksista tulee pettymyksiä. Pettymyksistä taas tulee kitkaa. Hyvä ohje mihin tahansa ihmissuhteeseen on, että tunnista omat tunteesi ja odotuksesi ja puhu niistä.
Kun avasin T:n kanssa perinteisen yksiavioisen, monogaamisen, suhteen polyamoriseksi, silloin olisivat hyvät neuvot kelvanneet, ettei kaikkea olisi tarvinnut tehdä kantapään kautta. Se aiheutti tunnesotkuja ja sydänsärkyjä sekä laittoi ihmissuhteet koetukselle. Neljä ensimmäistä vuotta tuli kipuiltua, kun ihmissuhteemme pohja asettui uudelleen.
Suurin väärinkäsitys monisuhteisuudesta on, että se voisi korjata ongelmia parisuhteessa, mutta se on huono lähtökohta. Monisuhteisuus ei korjaa mitään. Se laittaa koetukselle sellaiset parisuhteen paikat, joita monogaaminen suhde ei laita ja suhteen pitäisikin olla erittäin hyvässä kunnossa ennen sen avaamista.
Mahdollisuuksien hahmottaminen on monisuhteisuudessa olennaista. Polyamoriassa voi esimerkiksi valita millaisen elämän ja ihmissuhteen rakennat kunkin kumppanin kanssa. Mietitte, mikä toimii parhaiten teidän välillänne.
Minulla ja T:lla voisi toki olla myös etäsuhde. Olemme keskustelleet erilaisista vaihtoehdoista, mutta me olemme valinneet yhdessä asumisen. Jos siinä jokin alkaa tökkiä, mietimme asiaa uudestaan. Ei ole kiveen hakattuja asioita. Ihmissuhteet voivat muuttua.
Kun katson elämääni, ymmärrän, että olen aina ollut identiteetiltäni monisuhteinen. Olen aina ihastunut ihmisiin ja halunnut seurustella monen kanssa. Perinteisessä parisuhdemallissa kaikkien muiden pitäisi kadota näköpiiristä, kun ihastuu johonkuhun, mutta minulla ei tuota kokemusta ole ollut.
Olen polyamorian suhteen kuitenkin myöhäisherännäinen. Pakotin itseni pitkään monogaamiseen muottiin ennen kuin ymmärsin, ettei se sopinut minulle.
Vaaditaan rohkeutta, että laittaa itsensä peliin ja tulee polyamorisena ulos kaapista. Suhtautuminen ei ole todellakaan ollut varauksetonta.
Reaktioita on reunasta reunaan. Toiset toteavat, että se on teidän juttumme, toisille se on suuri järkytys. Normi on vahva ja siitä erottautuminen koetaan pelottavaksi. Ihmiset eivät ole kohdanneet ja käsitelleet monisuhteisuutta vaihtoehtona, ja se on monista pelottavaa, kun valitsee jotain mitä he eivät ole edes kuvitelleet vaihtoehdoksi. Monisuhteisuus koetaan helposti vääräksi tai luotaantyöntäväksi valinnaksi. Koen isona osana ihmisoikeustyötä ja vaikuttamista, että puhun avoimesti asiasta.
Hyviä puolia polyamoriassa on, että saa olla oma itsensä. Saa toimia identiteetin mukaisesti ilman teeskentelyä. Oma elämä on omannäköistä. Samoja asioita, mitä perinteisessä parisuhteessa saa, polyamorinen saa enemmän. Niin hyvässä kuin haasteissa.
Riski on tietenkin, että sydän murtuu. Kun romanttisia suhteita on useampia, mahdollisuus sydänsuruihin on suurempi. Mitä enemmän on ihmisiä mukana, sitä todennäköisempää on, että jokin rakkaussuhde loppuu. Sydämen särkyminen on riski, minkä ottaa, kun astuu mihin tahansa romanttiseen suhteeseen.
Mitä useampi suhde on, sitä enemmän ne myös teettävät töitä, mutta se on sen arvoista. Se on ihan niin kuin lastenkin kanssa: ne saattavat olla työläitä, mutta ne ovat rakkaita, etkä vaihtaisi niitä pois. ”
Markus Oja
– perheellinen – asuu Pirkanmaalla – toimii mm. kouluttajana Polyamoria – monisuhteisuusyhdistys ry:ssä – vetänyt polyamoriaa käsittelevän Kahta kauniimmin – opas eettiseen polyamoriaan -teoksen (Basam Books, 2019) suomennoshanketta
