Lähes vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden jyrkkä aleneminen haastaa toden teolla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etsimään kannustavia ja kestäviä porkkanoita kansalaistensa lapsentekohalun virittämiseksi. Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja, erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen herättelee ihmisiä vauvabuumiin korjaamalla yleisiksi totuuksiksi kivettyneitä pelkoja ja uhkia siitä, että lapsiperheiden arki olisi vain kujanjuoksua erilaisista peloista rankkoihin epäonnistumisiin. Hänen mukaansa haikaroiden vierailut pikkukääröineen tuovat saajilleen loputonta iloa ja mielekästä tekemistä.
Suomi valmistautuu parhaillaan viettämään kolmatta kertaa kansallista Vauvan päivää. Siniristiliput nousevat salkoihin pienokaisten ja lapsiperheiden kunniaksi perjantaina 27. syyskuuta.
Vauvan päivää järjestävän Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen haluaa katkaista siivet kielteisyyden kierteeltä, joka varjostaa ikävällä tavalla suomalaisten yleistä suhtautumista lapsentekoon ja lapsiperheisiin. Hänen mukaansa vauvat ja lapset ovat iloinen asia. Lapsiperheiden arki toimii. Valtio, kunnat, seurakunnat sekä lukuisat eri tahot ja ennen kaikkea yksityiset ihmiset tarjoavat erilaisia turvaverkkoja pienokaisten kanssa eläville äideille ja isille.
Koko pitkän työuransa keskiössä Turusella ovat olleet lapset, nuoret ja heidän perheensä. Hän on vakuuttunut siitä, että suomalaiset pystyvät katkaisemaan vuodesta toiseen jatkuneen syntyvyyden rajun alenemisen. Viime vuonna haikaran vierailut toivat vain 47 577 tuhisevaa kapalokääröä perheisiimme.
Turunen tähdentää lapsosen tuovan iloa ja valoa.
– Oteaan tavaksemme lapsen ja lapsiperheen tervehtiminen. Moikkaaminen on tärkeä signaali siitä, että arvostamme pienokaisia ja heidän vanhempiaan.
Uhkista mahdollisuuksiin
Merja-Maaria Turusen mukaan moni vanhemmuudesta innostunut nuori nainen ja mies jättää lapsenteon sikseen, koska yleinen ilmapiiri ruokkii erilaisia pelkoja. Moni parhaassa lisääntymisiässä oleva heittää rukkaset kehään todeten, ettei lasta kerta kaikkiaan voi hankkia epävarmaan ja kriisien täyttämään maailmaan.
– Eri puolilla maailmaa riehuvat sodat nakertavat ihmisten luottamusta rauhaan ja siten turvallisuuteen. Lapsia ei haluta tehdä kärsimään.
– Köyhyys hirvittää. Epävakaina aikoina ihmiset eivät halua jälkeläisiä, ettei niiden tarvitse elää niukkuudessa tai puutteessa. Työpaikkojen pysyvyys askarruttaa.
– Tuhoisat luonnonkatastrofit tukahduttavat lapsentekohalut. Ilmastonmuutos kaikkine mahdollisine seurauksineen passivoi tekemään lapsia. Ihmiset ovat tietyllä tavalla suostuneet maailmanlopun uhreiksi.
– Laajoiksi epidemioiksi yltyvät taudit pyyhkäisevät läpi maan piirin. Sairastumisen uhkaa torjutaan sillä, ettei haluta uusia lapsia kärsimään.
Turunen muistuttaa, että ihmiskunnalla on ollut jokaisella aikakaudella omat ongelmansa ja vahvuutensa.
– Vauva ja lapsi on aina toivon antaja.
Turusen mielestä suomalaiset ovat hyvällä tiellä, kun nuoret parit uskaltautuisivat tekemään ensimmäisen lapsensa nykyistä aikaisemmin. Perheenlisän hankkimisen siirtäminen myöhäiselle iälle on yksi suuri syy syntyvyyslukujemme pienuuteen.
– Ei pariskunnalla tarvitse olla kaiken valmiina, kun lapsi tulee maailmaan. Asunto, työ ja opiskelu joustavat. Opiskeleminen tai ammatissa varttuminen voivat saada uusia näkökulmia lapsen myötä.
Kaksi poikaa aikuisuuteen saattanut Turunen linjaa kokemuksen syvällä rintaäänellä perhettä perustaville, että suosikaa nykyistä enemmän joustavuutta kaikissa arjen asioissa ja vähentäkää ehdotonta kriittisyyttä omaa ja kumppanin riittävyyttä kohtaan.
– Lapsen voi ottaa mukaan liki mihin vain, ajoittain myös työpaikalle. On muistettava, että lapsi kulkee aina osana vanhemman elämää. Lapsi ei ole irrallinen asia, vaan se on perinteisesti perheen yhdistäjä.
Vauvaturvallisuus vetovoimaksi
Vauva Suomi vetoaa niin valtiovaltaan kuin kaikkien eri toimialojen vaikuttajiin yrittäjistä uskontokuntien johtajiin, jotta Suomesta tehdään kestävällä tavalla maailman vauvaturvallisin maa ja yhteiskunta.
Merja-Maaria Turunen korostaa, ettei vauvaturvallisuuden esikuvaksi hankkiutuminen ole vain juhlapuheliturgiaa tai katteeton lupausten sarja.
– Vauvaturvallisuus on vetovoimatekijä. Se on kestävä arvo samalla tavalla kuin luotettavuutemme, jonka ansiosta muu maailma arvostaa suomalaisuutta.
– Vauvaturvallisuus on tekoja. Niitä toteuttavat kunnat ja seurakunnat sekä työ- ja harrastuspaikat.
Turunen kiteyttää lapsiturvallisuuden kumpuavan toisen ihmisen kunnioituksesta.
– Vakaa yhteiskunta pohjautuu kaikkien ihmisten tasavertaisuuden varaan. Tämän vuoksi meidän on annettava ääni niille yhteiskuntamme jäsenille, jotka eivät sitä itse pysty käyttämään. Näitä ovat muiden muassa lapset.
Turunen heittää pallon meistä jokaiselle.
– Muistetaan kysyä itseltämme joka päivä, miten kansakuntamme toivot – vauvat – ovat mielessämme, ja miten juuri tässä ja nyt voimme ottaa huomioon vauvat ja lapsiperheet.
”Vapaudutaan haitallisesta stressistä”
Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä pitkin maailmaa asiantuntijana kiertävä Merja-Maaria Turunen sanoo ihmisten vihdoinkin heräävän haitallisen stressin kielteisiin seurauksiin lasten hoidossa ja kasvattamisessa.
– Olin tänä kesänä Yhdysvalloissa, jossa haitallisen stressin vaikutukset ovat selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa. Jatkuvan jännittyneisyyden ja rasittuneisuuden alla eläminen vie ilon. Esimerkiksi koko ajan toistuvat julkisilla paikoilla ammuskelut piinaavat ihmisten turvallisuuden tunnetta.
Turusen mukaan yhteiskuntamme on varjeltava ja vahvistettava kaikin keinoin saavutuksia, jotka ovat muodostuneet elämänpiirimme horjumattomiksi kulmakiviksi.
– Meillä vanhemmat voivat luottavaisin mielin lähettää lapsensa ilman saattajia koulutielle , eikä koulujamme tarvitse aidata ja eristää ympäristöstään.
– Ihmiset voivat luottavaisin mielin avata keskustelun tuntemattoman kanssa.
Turunen vauhdittaa poliittisia puolueita ja lainsäätäjiä uudistamaan lapsiperheiden etuisuuksia ja työelämän joustavuutta. Hänen mielestään kaikki satsaukset lapsiperheiden arjen sujumiseen satavat onnellisen ja kestävän yhteiskunnan laariin.
– Esimerkiksi isyyden uudet muodot osoittavat lapsiemme olevan hyvässä turvassa. Iloitsen monien julkisuuteen tulleiden isien puheenvuoroista, joissa sanoitetaan kauniisti ja arvostavasti vanhemmuuden iloa ja uuden elämänvaiheen sisällöllistä rikkautta. Jokainen kannustava kokemus muokkaa ajatusmaailmaamme vauvoja ja lapsia rakastavaan ilmapiiriin.
Turunen korostaa, että ihmisten on opittava erottamaan työ- ja perheaika.
– Jos työn velvollisuudet seuraavat aina kotiin saakka, puoliso ja lapset jäävät takavasemmalle. Elämässä eri osien on oltava balanssissa. Levolle, kodille, parisuhteelle, lapsille, työlle, harrastuksille ja ystäville on oltava oma arvokas aikansa.
Turunen teroittaa vanhempien rakkauden ja sitä ilmentävien kasvojen ilmeiden olevan vauvalle ja myöhemminkin lapselle tärkeät.
– On opittava laittamaan kännykkä sivuun ja antamaan kaikki huomionsa pienokaiselle. Jos vanhempi on ilmeetön, vauva on hädässä. Pieni ihminen kehittyy vain ja ainoastaan vuorovaikutuksessa.
Turunen muistuttaa, ettei digitaalisuus tai älylaitteet ole pahaista, mutta niitä on osattava käyttää oikein.
– Lapsi ansaitsee vanhempansa sataprosenttisen huomion ja hoivan!
MATTI PULKKINEN
