Kuinka Vesilahden valtuusto voisi olla entistä avoimempi?

Vesilahden kunnanvaltuusto. Kuva: Ida Nieminen

Päätin viime maanantaina osallistua Vesilahden kunnanvaltuuston kokoukseen kotona etäyhteydellä. Katsoin, että kokous alkaisi kello 18.00 ja käynnistelin koneen, mutta totesin järjestelmän olevan haastava ja turhautuneena jo luovutinkin ajatuksen osallistumisesta. Silmiini sattui kuitenkin toinen alkamisajankohta ja kokous käynnistyikin kuin itsestään ruudulla kello 18.30.

Alkuhankaluuden jälkeen odotin kuulevani talouden vakauttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Suuri taloudellinen vaje kunnan taloudessa ja yt-neuvottelut, totta ihmeessä se kiinnostaa minua ja pitäisi kiinnostaa kaikkia Vesilahtelaisia veronmaksajia.

Kokous eteni esityslistan mukaisesti vaisussa tunnelmassa. Kokous vaikutti hyvin yksimieliseltä ja suunnitellulta ja kesti 20 minuuttia. Kokous oli asiallinen ja asianmukainen, mutta täysin puheenvuoroton. Muutama aloite piristi kotoa katselevaa kuntalaista ja antoi vaikutelmaa aloitteiden tekijöiden aktiivisuudesta.

 

Kurkistin menneitä kokouksia uteliaana, voiko useasta puolueesta ja eri persoonallisuuksista koottu kunnanvaltuusto olla näin yksimielinen ja sopuisa? Mutta saman vastauksen sain menneistä kokouksista. Jäin miettimään, missä nämä kokousten asiat todellisuudessa päätetään ja olisiko mahdollista nähdä suorana lähetyksenä kyseisten kokousten kulku? Suora lähetys usein vaikuttaa asianosaisten käyttäytymiseen.

Pienen kunnan politikoinnissa riskinä on epävirallisten kanavien käyttö päätöksentekoon liittyen, kun piirit ovat pienet. Katsoin vertailun vuoksi myös muiden kuntien valtuuston kokousten tallenteita, jotka vaikuttivat avoimemmilta ja keskustelevilta.

Kunnanvaltuusto on toimielin, johon asiat menevät pureskeltuina ja päätökset tehdään hyvän valmistelutyön seurauksena – joka kunnassa. Kunnanvaltuustoissa jäsenet harvoin ovat täysin yksimielisiä eikä niin pidäkään olla. Poliittisten ryhmien näkemykset eroavat toisistaan ja näin ollen synnyttää useita eri näkökulmia.

Avoimuus, osallisuus ja vuorovaikutuksellisuus ovat tämän päivän linjat Kuntaliiton ohjeistuksenkin mukaan. Kuntia velvoitetaan olemaan avoimia, ja niin myös Vesilahdessakin kunnanvaltuuston kokoukset nauhoitetaan ja lähetetään suorana lähetyksenä ihmisten koteihin. Äänestäjät voivat tuolloin seurata valtuutettujen toimintaa ja valvoa sitä toimintaa, jolle ovat valtuutuksen neljäksi vuodeksi antaneet.

Lisäksi he saavat informaatiota kunnan asioista pöytäkirjojen lisäksi. Avoimuus ei mielestäni kuitenkaan toteutunut kyseisen kokouksen osalta. Näin kyllä osallistujat ja kuulin, kun pöytäkirjapäätökset nuijittiin yksimielisesti ilman sen kummempia sisältöjä tai asioiden avaamisia. En siis saanut vastauksia koskien talouden vakauttamista tai saanut mielikuvaa ehdokkaani tavasta toimia kunnanvaltuutettuna.

 

Olen antanut valtuutuksen yhdelle valtuutetulle neljäksi vuodeksi, mutta kuinka ihmeessä saan siitä tiedon, onko hän lunastanut luottamukseni ja mitä mieltä hän on kunnan asioista, kun en näe kuin kokouksen, joka toimii leimasimena?

Huhtikuussa 2021 ovat seuraavat kunnallisvaalit. Toivon, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita poliittisesta päätöksenteosta ja pyrkivät vaikuttamaan kunnan asioihin sitä kautta. Se on kansalaisoikeus. Sen mahdollistaa vain avoin poliittinen työ. Avoimuus vuonna 2021 on pitkälle vietyä aitoa avoimuutta, joka vaatii panostusta, sillä nykyihminen ei enää halua onkia tietoa tutkimalla vaikeita pöytäkirjaviidakoita.

Tsemppiä Vesilahden kunnan virkamiehille, toimihenkilöille ja poliittisille päättäjille. Talouden vakauttaminen ei ole helppo rasti. Toivon avointa tiedottamista asioiden etenemisestä. Kuntalaisten usko kuntaan lujittuu avoimella ja hyvällä tiedottamisella.

 

Christa Ahonen

Vesilahden kunnan veronmaksaja ja äänestäjä