Hiljan eläköitynyt Rauno Ihalainen johti Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä liki 25 vuoden ajan. Tuona aikana maamme useampi hallitus on yrittänyt uudistaa kuntarakenteita sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. 23 pirkanmaalaisen kunnan omistaman kuntayhtymän moottori ei ole yskinyt, eikä se ole hyytynyt valtakunnallisten poliittisten vääntöjen tyrskeissä. Maakuntalaiset saavat laadukkaat erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelut. Potilasta ajatellaan myös terveystieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edellytyksien turvaamisella.
Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen aloitti tehtävässään helmikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1995. Silloin Teiskontien varrella oli Tampereen yliopistollisen sairaalan vanha päärakennus ja Finn-Medi 1.
Kun Ihalainen jätti tämän vuoden syyskuun lopussa työnsä, Tampereen yliopistollinen sairaala toimii peräti 336 000 neliömetrin tiloissa. Ihalaisen tullessa tehtäväänsä neliöitä oli 160 000. Aluetta kutsutaan syystäkin kampukseksi, sillä siihen kuuluu nyt peräti 30 rakennusta.
– Taysin toimitilat ovat kolminkertaistuneet 24 viime vuoden aikana, Ihalainen vertailee.
– 1990-luvun puolessa välissä meillä oli noin 4 800 eri ammattilaisen muodostama henkilökunta. Nykyään Taysissa ja sen yhtiöissä on vajaat 9 400 työntekijää, hän laskee.
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintamenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa.
Ihalainen korostaa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kasvulukujen takana on kuntayhtymän 23 jäsenkunnan vastuullinen ja kehitysmyönteinen omistajuus. Hän kiittää pirkanmaalaiskuntien päättäjiä kannustavasta ja eteenpäin suuntautuvasta omistajapolitiikasta; lujan yhteishengen ja vakaan sitoutuneisuuden ansiosta Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja sairaanhoitopiirin omistamista osakeyhtiöistä sekä liikelaitoksesta on varttunut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettuja toimijoita.
Ihalaisen mukaan yhtiömuotoiset ratkaisut ovat mahdollistaneet modernien innovaatioiden viemisen käytäntöön. Perustetut osakeyhtiöt ja liikelaitos kehittävät toimintaansa ennakkoluulottomasti. Niiden hoitotulokset ovat hyviä, ja taloudellisesti ne ovat kustannustehokkaita.
– Uskon, että sairaanhoitopiiri kehittyy ja kasvaa vastuullisesti tulevaisuudessakin.
Opetusta ja tutkimusta
Tampereen yliopistollisen sairaalan kehittymisen kannalta Rauno Ihalainen pitää avainasioina sitä, että Tays on vahvasti yhteistyökumppanina niin terveystieteellisessä tutkimuksessa kuin opetuksessakin.
Opetus ja tutkimus ovatkin jalkautuneet jouhevasti Taysin kampukselle.
– Uusi Tampereen yliopisto on suorastaan huikea tulevaisuuden mahdollisuus terveydenhuollon vinkkelistä katsottuna. Tätä yhteistyötä pitää viedä voimakkaasti eteenpäin.
Ihalainen kiteyttää potilaan olevan aina päähyötyjä opetuksen ja tutkimuksen kehitysaskeleista.
– Otetaanpa esimerkiksi isot lääkeyritykset. Toimintasäännöt on yhdessä sovittu. Nykyaikana arvot ovat niin sisäistettyjä, ettei niistä tarvitse isosti vääntää. Lopputulokset eli hoitojen kehittymiset ovat meille tärkeintä.
Ihalainen nostaa esille Taysin tiiviin kansainvälisen yhteistoiminnan. Kumppaneita on niin Ruotsissa kuin Venäjällä.
Kuntapohjainen valmistelu etenee
Rauno Ihalainen kiittelee sitä, että viime huhtikuussa kaatuneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen päättyminen ei lamaannuttanut pirkanmaalaisten halua edetä asiassa.
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden näkökulmasta eteneminen on tärkeää. On mentävä voimakkaasti eteenpäin.
Ihalaisen mielestä Pirkanmaan 23 kuntaa toimivat viisaasti ja vastuullisesti, kun ne lähtivät Tampereen kaupungin johdolla omatoimisesti viemään sote-asioita eteenpäin.
– Nyt olisi tärkeää, että maan hallitus tekisi historiallisesti suuren uudistuksen toteuttamiskelpoisissa palasissa. Hankkeessa päästäisiin eteenpäin ja lopulta maaliin, jos ensimmäisenä laitettaisiin palvelut viimeistä piirua myöten kuntoon. Tämä tarkoittaa palveluiden rakenteiden ja niiden sisältöjen saamista täyteen kuosiin.
– Kun palvelut ovat pulkassa, vuoron saisivat rahoitusratkaisut ja rahoitusmallien selventäminen. Tähän kokonaisuuteen vaikuttaa isosti sosiaaliturvan uudistus.
Isoille kunnille mahdollisuuksia
Rauno Ihalainen soisi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa otettaisiin huomioon kuntien erilaiset tarpeet sekä niiden voimavarat.
Ihalaisen mukaan kunnilla olisi ainakin oltava mahdollisuus olla vanhuspalveluissa tuottajana. Jotkin kunnat voisivat tehdä näissä asioissa myös yhteistyötä. Vanhusten palvelut ovat luonnostaan sidoksissa kuntien muihin palveluihin, eikä jo toimivaa kokonaisuutta ei pitäisi rikkoa.
– Vapaus voisi olla isoilla ja vaurailla kunnilla, kuten Tampereella ja kehyskunnilla. Kasvavat ja kehittyvät Tampereen kaupunkiseudun kunnat menestyvät jatkossakin, koska ne saavat koko ajan lisää asukkaita.
Ihalainen näkee, että erityisesti valinkauhaan on otettava pienet kunnat ja niiden mahdollisuudet selviytyä palveluiden toteuttamisesta. Peruslähtökohtana on, että kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.
Ihalainen teroittaa, että kaikessa uudistamisessa on lopputuloksen kannalta turvallisinta edetä vaiheittain.
– Asukasmäärällä mitattuna Suomi on pieni maa. Sote-uudistuksen yhteydessä meillä puhutaan 18 maakunnasta. Erikoissairaanhoidon vinkkelistä maassamme voisi olla esimerkiksi viisi aluetta. Huomionarvoista on, että esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on jo nyt naapurimaakuntiensa, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan, kanssa tiiviissä yhteistyössä. Esimerkiksi Tähtisairaala-hanke etenee hyvää vauhtia.
Maakunta hyvin käsissä
– Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on hyvin läsnä koko maakunnassa, Rauno Ihalainen sanoo.
Ihalaisen mukaan Tays Keskussairaalan, Tays Hatanpään, Tays Sastamalan, Tays Valkeakosken ja Tays Pitkäniemen muodostama Tampereen yliopistollinen sairaala on käytännössä osoittanut toimivuutensa.
– Nämä yksiköt ovat vakiinnuttaneet paikkansa maakunnan eri puolilla.
Ihalaisen mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökuntatilanne on vakaa ja hyvällä tolalla.
– En ole huolissani siitä, etteikö Tays saisi parhaita ammattilaisia lääkäreiksi ja hoitajiksi. Tays on työpaikkana kiinnostava. Tänne tulevat ihmiset ovat lisäksi hyvin sitoutuneita.
Ihalaisen mukaan nyt pitäisi jo kipakasti alkaa valmistautua siihen, että noin kymmenen vuoden kuluttua maamme 12 000 erikoislääkäristä noin puolet jää eläkkeelle. Nämä huippuosaajat ovat merkittävässä roolissa muiden muassa uusien erikoistuvien lääkäreiden kouluttamisessa. On muistettava, että pitkälle erikoistuminen vaatii jopa 12-15 vuoden rutistusta.
MATTI PULKKINEN
