Tavase Oy:n rahankäyttö ja kaksoisroolit epäselviä

Tavase hakee valmistelulupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle Kangasalle ja Pälkäneelle. Jopa 10 miljoonaa euroa maksavat tutkimukset ja rakenteet tehtäisiin ennen kuin laitoksen lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Tavase Oy:n rahoitus- ja osakkeenomistusjärjestelyä koskevan sopimuksen mukaan yhtiön kustannukset minimoidaan, kunnes lupapäätösasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Minimointi tarkoittaa, että yhtiö ei suorita tai jatka tutkimuksia, selvityksiä tai toimenpiteitä, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia.

Vuonna 2017 Tavase Oy keräsi osakeannilla 0,7 miljoonaa euroa.  0,12 miljoonaa oli tarkoitus käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen ja 0,58 miljoonaa velan maksuun konsernipankille.

Tammikuussa yhtiön osakkaiden kokouksessa päätettiin Tampereen edustajan toimesta, että toimintaan käytetäänkin 0,32 miljoonaa. Lisärahaa tarvittiin mm. Pälkäneen tuotantoalueella tehtyihin uusiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kangasala vastusti päätöstä. Akaa ja Lempäälä katsoivat, että heillä ei ollut päätösvaltaa asiassa. Asia annettiin tiedoksi Tampereen kaupunginhallitukselle vasta kesäkuussa.

Kuntalaisaloite Kangasalan irtautumiseksi Tavasesta luovutettiin elokuussa. Se on käsiteltävä valtuustossa puolen vuoden sisällä. Kangasalan valtuusto päätti yhtiöstä irtautumisesta jo 2012. Päätöksen toimeenpanoa on viivytetty sillä perusteella, että osakkeenomistajana kunta voi olla päättämässä hankkeen toteuttamisesta ja yhtiön toiminnasta. Tammikuun osakkaiden kokous osoitti, että Kangasalla ei ole valtaa Tavasen päätöksenteossa.

Päättäjien roolitukset vaikeuttavat yhtiön ohjausta ja valvontaa. Esimerkiksi Tampereen Veden toimitusjohtaja ostaisi vettä Tavase oy:ltä, minkä toimitusjohtajana itse toimii. Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja on Tavase Oy:n hallituksen jäsen.

Tavase oy:n toiminta ja omistajaohjaus ei ole toteutunut sopimuksen mukaisesti.

Ari Nieminen
Diplomi-insinööri

Pauli Kiuru (kok)
kansanedustaja